lunastus — Sivu 2

M30 merkkien virallinen loppuunkäyttö 1962

30 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Malli 1930 yleismerkkien lakkauttamiseen liittyi postin määrätietoinen pyrkimys käyttää loppuun jäljellä olevat mallin merkkivarastot. Postitoimipaikoille oli lähetetty vuoden 1962 aikana käypäisyytensä menettäviä yleismerkkejä ja toukokuusta 1962 alkaen oli kirjeillä alkanut esiintyä enenevässä määrin M30 merkkejä.

Loppukäytössä esiintyi mm. seuraavia M30 leijonamerkkejä: 24mk violetin punainen, 12mk punainen, 9mk punainen ja oranssi, 8mk violetti, 7mk punainen, 6mk vihreä, oranssi ja punainen, 3mk harmaa, 2mk vihreä ja 1mk vihreä (Kauppi*). Lisäksi tavataan 4mk oliivia. Nämä kaikki olivat postitaksoihin ”suoraan sopimattomia” merkkejä, koska ne eivät olleet viidellä jaollisia ja ne olivat sen tähden jääneet varastoihin. Suurikokoisista kuvamerkeistä vain 16mk linja-autoa on esiintynyt loppukäytössä ainakin Helsingissä ja Rovaniemellä (Kauppi).

Tätä varten annettiin vielä erikseen 20.6.1962 määräys (PLH kiertokirje 109 /1962), jossa postitoimipaikkoja kehoitettiin käyttämään kyseisen vuoden aikana mahdollisimman runsaasti M30 merkkejä. Viralliseksi loppuunkäytöksi tarkoitan siis nimen omaan postitoimistojen toimesta tehtyä M30 merkkien loppuunkäyttöä. Tästä eroaa ns. yksityinen loppuunkäyttö.

Yllä: 29.5.1962 Porista Turkuun lähetetty kirje, jolla 24mk violetin punainen ja 6kpl 1mk vihreä M30 merkit, yhteensä 30mk. Kirjeen (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk

Yllä: Rovaniemeltä 29.5.1962 Ouluun lähetetty kirjattu kirje (<20g) jolla neljän eri M30 merkin loppuunkäyttöä, 24mk violetin punainen, 16mk linja-auto, 12mk punainen ja 6mk oranssi, yhteensä 58mk. Taksa: Kirje (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 60,00mk. 2mk alitaksainen lähetys.

M30 käyttökausi oli määrätty päättyväksi 31.12.1962 rahauudistuksen takia: Kaikissa M30 merkeissä oli arvomerkinnän lisäksi selvennysteksti ”markka(a)” tai ”penniä”, kun rahauudistuksessa oli tarkoitus tehdä vanhasta markasta uusi penni, eivät M30 merkit sopineet käytettäviksi uudistuksen jälkeen.

Yllä: Loppuunkäyttöryhmiä, 20*4mk oliivi – leimattu Kontiomäki 4.12.1962 ja 18*3mk harmaa – leimattu Karihaara 10.12.1962 – 5*16mk linja-auto – leimattu Rovaniemi 19.6.1962.

Yllä: Helsinkiin palautettu postiennakkolähetys, jonka palauttaminen on aiheuttanut lunastuksen. Lunastukseksi on määrätty 75mk ja se on maksettu postiennakko-osoitekortin takapuolelle M30 merkein 22.10.1962 Helsinki saap. re. 3*7mk punainen ja 6*9mk oranssi, yhteensä 75mk. Lunastukset olivat yksi tapa käyttää postitoimistoissa loppuun M30 merkkimallia. Tämä lähetys on nähtävissä myös lunastuksia käsittelevässä postauksessa.

Yllä: Kirjattu 60g painanut kirje Yyteristä 24.10.1962 Turkuun. Kirjeellä 13kpl 6mk oranssi ja 2kpl 1mk vihreä, yhteensä 80mk. Taksa: Kirje (<21 – 125g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 50,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 80,00mk.

Yllä: Tampereelta 9.8.1962 New Yorkiin, USA:n lähetetty lentokirje, jolla 2kpl 24mk violetin punainen ja 2kpl 6mk vihreä, yhteensä 60mk. Kirjeelle kirjoitettu mustekynällä 5g. Taksa: Kirje (<20g) ulkomaille (1.4.1959 – 31.12.1962) 40,00mk, lentolisä vyöhyke 3 (1.4.1959 – 31.12.1962) 20,00mk / 5g, yhteensä 60,00mk.

M30 loppuunkäyttöjä, ainakin leijonamerkkejä, tavataan loppukäytön aikana yleisesti kirjatuilla kirjeillä (postista lähetettyjä ja siksi postitoimiston hoitajan lisäämänä) ja voidaan sanoa, että ”olennaisimmat postitteet” ovat 2*24mk + 2*6mk, 5*12mk, 10*6mk sekä 2*24mk+1*12mk (Käsikirja*). Toisin sanoen, 60mk:n taksa erilaisilla jäljellä olevilla M30 merkkien kombinaatioilla. Luonnollisesti muunlaisiakin kombinaatioita tavataan runsaasti.

Yllä: Raumalta 24.9.1962 Turkuun lähetetty kirjattu kirje, jolla 10kpl 6mk vihreä, yhteensä 60mk. Taksa: Kirje (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 60,00mk.

Yllä: Parkanosta 6.8.1962 Turkuun lähetetty kirjattu kirje, jolla 2kpl 24mk violetin punainen ja yksi 12mk sininen, yhteensä 60mk. 12mk sininen ei ole enää näin myöhään yleinen. Taksa: Kirje (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 60,00mk.

Yllä: Raumalta 8.9.1962 Turkuun lähetetty kirjattu kirje, jolla 2kpl 24mk violetin punainen ja 2kpl 6mk punainen, yhteensä 60mk. Tyypillinen loppuunkäyttö. Taksa: Kirje (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 60,00mk.

Yllä: Porista 30.5.1962 Turkuun lähetetty kirjattu kirje, jolla 2kpl 24mk violetin punainen ja 2kpl 6mk oranssi, yhteensä 60mk. Tyypillinen loppuunkäyttö. Taksa: Kirje (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 60,00mk.

Yllä: Vammalasta 19.5.1962 Turkuun lähetetty kirjattu kirje, jolla 5kpl 12mk punainen, yhteensä 60mk. Tyypillinen loppuunkäyttö. Taksa: Kirje (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 60,00mk.

Loppuunkäytön ajanjaksolle osuu tietysti paljon M30 + M54 sekapostitteita kulloinkin voimassaolevin taksoin, jolloin täydennysarvona käytettiin joko M30 tai M54 merkkejä. M30 + M54 sekapostitteista kuitenkin ”enemmän myöhemmin”, joten tässä vain pari esimerkkiä.

Yllä: Pakettikortti 26.9.1962 Valkeakoskelta Helsinkiin, 24kpl M30 6mk oranssi ja M54 1mk ruskea, yhteensä 145mk. Taksa: III painoluokan(3-5kg) paketti (1.8.1958 – 31.12.1962) 125,00mk. 20mk ylitaksa (mikäli paino ei ole 7,7kg, jossa tapauksessa 10mk alitaksa)

Yllä: Sodankylästä 18.9.1962 Ouluun lähetetty kirjattu kirje jolla 3kpl M30 24mk violetin punainen ja M54 3mk oranssi ja 5mk sininen, yhteensä 80mk. Taksa: Kirje (<21 – 125g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 50,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 80,00mk.

Yllä: Vammalasta 30.5.1962 Turkuun lähetetty kirjattu kirje jolla 2kpl M30 24mk violetin punainen ja M54 2mk vihreä ja 10mk vihreä, yhteensä 60mk. Taksa: Kirje (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 60,00mk.

Yllä: Imatra Asemalta 8.6.1962 Helsinkiin lähetetty kirje jolla M30 24mk violetin punainen ja M54 1mk oranissi ja 5mk järvimaisema, yhteensä 30mk. Taksa: Kirje (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk.

Yllä: Vakuutettu kirje Yttilästä 24.5.1961 Helsinkiin. M30 / M54 sekapostite ja M30 käyttöajan postitoimiston loppuunkäyttöä; 2kpl M54 30mk sininen ja 2kpl M30 1mk vihreä, yhteensä 62mk. Vakuutettu 500mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, vakuuttaminen (-1000mk) 1.7.1950 – 31.12.1962 2,00mk, yhteensä 62,00mk. (Lisätty 19.1.2014)

Kauppi kertoo kirjassaan, että PLH:n kiertokirjeellä 166/1962 19.11.1962 määrättiin, että postin alitoimipaikkojen oli pyrittävä toimittamaan käytöstä poistettavat postimerkit vuoden 1962 puolella ylitoimipaikan arvomerkkien päävarastoon, mahdollisuuksien mukaan. Ylitoimipaikkojen tuli toimittaa merkit vuoden 1963 alussa PLH:n arvomerkkivarastoon.

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012

* Suomen postimerkkien käsikirja, osa IV, Suomen Filatelistiliitto ry, Helsinki 1969

75p oranssi – tarkoituksellinen ”täytearvo”

17 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Yllä: 75p oranssi numeronelilö, joka on leimattu ilmestymispäivänä 1.9.1942

75p oranssi on kiinnostava M30 merkki, koska sen käyttötarkoitus oli toimia täytearvona 2,75mk:n merkille muodostamaan sen kanssa yhdessä 3½mk:n kotimaan kirjetaksa. Merkkiä painettiin vain yksi tilauserä, numero 516 (8-1942) painosmäärän ollessa kohtalaisen suuri, 12 miljoonaa kappaletta. Suuri painosmäärä johtui siitä, että 2,75mk violettia merkkiä, jonka painosmäärä oli 96 miljoonaa (9 tilauserää) oli runsaasti jäljellä. Merkin ilmestymispäivä oli 1.9.1942.

Yllä: Kuva dokumentista, jossa käsitellään 75p oranssin merkin julkaisun syvempi tausta ”virallisesti”

Yllä: Käyttötarkoituksen mukainen 75p merkin postite. Yhdessä 2,75mk violetin kanssa merkki muodosti 1.9.1942 alkaen 3,50mk:n ensimmäisen luokan kirjeen taksan. Tämä kirje lähetetty Turusta 8.9.1942 Raumalle. Viestillinen leima sattunut oivallisesti juuri 75p merkin päälle.

Huomioitavaa 1.9.1942 tapahtuneessa taksan vaihdoksessa on se, että 75p merkki julkaistiin siksi, että ei haluttu heti julkaista uutta 3½mk:n 1. luokan kotimaan kirje taksalle sopivaa merkkiä, sillä haluttiin, että yleisö käyttäisi loppuun 2,75mk:n violettia merkkiä. Tämä johtikin siihen, että 3½mk oliivin merkin ilmestymiseen saakka (1.10.1942), eli kuukauden ajan, kotimaan kirjetaksalle ei ollut sopivaa ”varta vasten painettua” yksin sopivaa merkkiä. Näin ollen juurikin tämän kuukauden 1.9.1942 – 1.10.1942 aikana lähetetyt 2,75mk violetti + 75p oranssi yhdistelmät ovat paljon kiinnostavampia kuin 3½mk oliivin merkin ilmestyttyä. Olisi väärin olla mainitsematta, että 3½ sininen oli samana aikana yksittäispostitteena kotimaan kirjetaksalle sopiva merkki!

Yllä: Kun kotimaan kirjetaksa 1.9.1942 vaihtui, tarkoitti se myös sitä, että Suomen ja Saksan välinen kirjepostitaksa vaihtui, sillä sitä sääteli postisopimus, jonka mukaan maiden väliseen kirjeenvaihtoon sovellettiin kirjeiden osalta Suomessa kotimaan kirjetaksaa. Näin ollen tuon yllämainitun kuukauden ajan oli myös tämä ”Saksan erikoistaksa” relevantti 2,75 violetti + 75p oranssi yhdistelmä. 1. luokan kirje lähetetty Helsingistä 24.9.1942 Hampuriin. Taksa: Postisopimuksen mukaisesti kotimaan kirjetaksa (<20g) 3,50mk.

On myös huomattava, että ulkomaan kirjetaksa ei noussut 1.9.1942 vaan vasta 1.10.1942. Tämä tarkoittaa sitä, että kuukauden ajan kotimaan ja ulkomaan kirjetaksa oli sama. Näin ollen myös ulkomaille tämän kuukauden aikana menneet 2,75 violetti + 75p oranssi yhdistelmät ovat haluttuja.

Yllä: Kirjattu kirje Kalaniemeltä 19.10.1943 Helsinkiin, 2kpl 75p oranssi ja 2kpl 2,75mk violetti, yhteensä 7mk. Taksa: Kotimaan 1. luokan (<20g) kirje (1.9.1942 – 30.6.1945), Kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, yheensä 7,00mk.

Paperina käytettiin lumppusellupaperia (LSP) ja itse asiassa 75p leijonamerkki on ainoa pelkästään tälle paperille painettu M30 merkki. Liimoite on LM2 eli sodan aikana käytössä ollut vaalea tai heikosti kellertävä himmeähkö liima. Lisätietoja liimasta Kaupin* kirjasta sivulta 40 tai Suomen Postimerkkien käsikirjasta (osa IV)*. Erikoisuutena tunnetaan rosohammaste, joka kuitenkin on yleinen. Värin osalta SP Käsikirja mainitsee tavattavan heikkoja tummuusvaihteluita sekä, että myös ohutta paperia tavataan. Kauppi kertoo, että vaikka ohut paperi mainitaan, ei sitä kuitenkaan käytännössä ole löytynyt.

Yllä: Rosohampainen pari. Kohde voisi olla kauniimpikin.

Yllä: Malliksi joitakin kuvakevirheitä 75p oranssille merkille. (Lisätty 9.2.2014)

Taksan mukaista yksittäispostitetta ei 75p merkille ole, mutta joitakin taksoja on mahdollista koota käyttämällä useampia 75p merkkejä yhtä aikaa.

Yllä: Ylitaksaisia joulukortti painotuotteita, Helsinki 21.12.1942 ja Sahalahti 21.12.1943. (Toinen kortti vuodelta 1942 lisätty 30.7.1942)

Yllä: Kirje postiennakolla Loimaalta 20.3.1943 Askaisiin. Postiennakon määrä 22mk. Taksa: Kirje (<20g; 1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, postiennakko ( – 50mk, 1.9.1942 – 31.8.1943) 2,50mk, yhteensä 6,00mk. 8kpl 75p oranssi, yhteensä 6mk.

Yllä: 75p oranssi ja 25p ruskea Helsingistä 23.12.1944 Korpeen lähetetyllä painotuotte joulukortilla. Taksa: Painotuote (<50g; 1.12.1944 – 15.1.1946) 1,00mk.

Yllä: Karttulasta 1.7.1945 Kuopioon lähetetty kirje, 6kpl 75p oranssi ja 5kpl 10p harmaa, yhteensä 5mk. Taksa: Kirje (<20g; 1.7.1945 – 15.1.1946) 5,00mk. 6½ kuukauden taksa. Taksan ensimmäinen päivä!

Yllä: Asiakirjana lähetetty, mutta postin toisen painoluokan kirjeeksi tulkitsema ja siksi lunastukseen mennyt lähetys. Lieksasta 15.9.1942 Helsinkiin (jonne saapunut 17.9.1942, leima takana). Asiakirjojen taksa oli (1.9.1942 – 30.11.1944) 350 grammaan asti 3,50mk, kun taas toisen luokan kirjeen taksa oli (1.9.1942 – 15.6.1945) 6,00mk. Näiden ero on 2,50mk ja se kaksinkertaisena antaa 5,00mk lunastustaksan.

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012

*Suomen Postimerkkien Käsikirja, Osa IV, Dromberg & Vaarnas, Suomen Filatelistiliitto, 1969, Helsinki

Lunastuksia M30 Merkeillä

15 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Lunastukset ovat malli 1930 lähetyksillä usein tavattava postin ottama lisämaksu, ne ovat yleisyytensä ja kotimaan lähetyksen lunastustaksan samana koko M30 käypäisyysaikana pysymisen takia usein vähätelty ja aliarvostettu lisämaksu. Lunastukset ovat kuitenkin mielenkiintoinen postihistoriallinen kohdeluokka, joista varmasti voi saada kasaan hyvänkin kokoelman.

Yllä: Högforsista 6.7.1932 Alastaroon lähetetty postikortti. Maksettu ensin 1mk oranssilla merkillä, jonka käypäisyys loppui 31.12.1930 ja tämän vuoksi laitettu ”T” lunastusleimaus. Alastarolla tulkittu siten, että postikortin voimassa olevasta (1.12.1931 – 15.6.1940 postikortti 1,25mk) taksasta puuttuu 25 penniä ja tämä toimii kaksinkertaisen lunastusmaksun perustana; eli lunastuksena mitätöity yhteensä 50p edestä M30 merkkejä – tässä tapauksessa 2kpl 25p ruskeaa merkkiä. Oikein olisi ollut, että lunastusmaksuna olisi vaadittu kaksinkertaisena koko postikortin taksa. Alastaron postissa tehty virhe lunastajan hyväksi. (Lisätty 24.4.2014)

Yllä: Lunastus ”sekapostite”: Paikalliskirje 33.2.1938 Helsingissä. Pyritty lähettämään 6kpl M17 30p, eli 1,80mk vihreällä merkillä paikalliskirje (paikalliskirjeen (-20g) taksa 1.12.1931-15.6.1940 oli 1,50mk). M17 käyttöaika päättyi 31.12.1930, eli jo yli 7 vuotta aikaisemmin. Tämän johdosta mennyt lunastukseen ja leimattu ”T” ja laitettu lunastuslipuke 3mk. Lunastuksen määrä oli kaksinkertainen puuttuvan postimaksun osalta (15.1.1926 alkaen koko M30 käyttöajan) eli tässä tapauksessa 2x 1,50mk = 3mk). Lunastus on suoritettu 3kpl 1mk oranssilla merkillä, jotka on mustemitätöity. Kohde on jo aiemmin ollut esillä M17 sekapostitteita käsittelevässä artikkelissa.

Lunastuksia voidaan ajatella olevan erilaisia, ainakin kotimaisilla lähetyksillä ja ulkomailta tulleilla lähetyksillä. Lunastuksen taksa siis kotimaisilla lähetyksillä säilyi samana koko M30 käyttöajan ja oli kaksinkertainen puuttuvan postimaksun määrään nähden. Ulkomailta tulleilla lähetyksillä lunastukselle oli omat minimitaksansa, eli lunastusmaksu oli puuttuvan postimaksun määrästä riippumatta vähintään säädetyn taksan mukainen.

Yllä: Tyypillinen lunastus johtuen siitä, lähettäjä on ajatellut lähettävänsä painotuotteen, mutta postin mielestä kyseessä on ollut kirje. Wesannolta 27.4.1932 lähetetty kirjeeksi tuomittu painotuote; kirjeen (<20g) taksa oli (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk ja painotuotteen lähettämisen aikaan 0,50mk. Eroa näillä siis 1,50mk joka kaksinkertaisena on aiheuttanut 3,00mk:n lunastuksen.

Lisäksi samalla tavoin kuin muutenkin M30 postihistoriallisessa kokoelmassa, myös lunastuksissa tulisi olla sekapostitteita aiemman ja seuraavan käyttösarjan merkkien kanssa, sekä ehkäpä eri syistä tehtyjä lunastuksia – osittaisia ja kokonaisia. Myöskin erilaiset lunastus leimaukset ja lipukkeet luovat väriä aiheen esittelylle.

Yllä: Täysin ilman postimaksua lähetetty kirje Helsingistä 18.10.1931 Turkuun, Lunastus kaksinkertainen voimassa oleva kirjetaksa, eli 3,00mk. Kirjeen (<20g) taksa (15.1.1926 – 30.11.1931) oli 1,50mk. Lunastukseen käytetty 3kpl 1mk oranssia leijonamerkkiä, jotka on mustemitätöity.

Yhä lisäksi on huomattava, että lunastettuja lähetyksiä on eri laatuisia; tarkoitan tällä sitä, että joskus lunastuksen maksamisessa käytetyt merkit on mitätöity postileimalla, yleensä kuitenkin vain kynällä mitätöiden. Postileimalla mitätöityjä kohteita on pidettävä parempina, koska tällöin ”vaara” siitä, että lunastus on väärennös on huomattavasti pienempi.

Yllä: Lunastuksen syynä vailinainen taksa painon vuoksi. Helsingistä 10.2.1938 lähetetty toisen painoluokan (21-125g) kirje, jonka maksuksi on laitettu 3mk edestä merkkejä. Oikea taksa oli kuitenkin (1.12.1931 – 15.6.1940) 4,00mk. Näin kirjeelle on määrätty 2,00mk lunastus, eli puuttuva taksa kaksinkertaisena.

Yllä: Toinen ensimmäisen painoluokan kirjeenä lähetetty, painoltaan toisen painoluokan painoinen kirje. Lähetetty Lapualta 13.9.1940 Helsinkiin, (16.6.1940 – 31.3.1942) ensimmäisen painoluokan (<20g) kirjeen taksa oli 2,75mk ja toisen 4,75mk – lunastuksena otettu 2x näiden erotus 2,00mk eli yhteensä 4,00mk. Kohde on ”parempi” kuin ylempänä oleva, sillä lunastusmaksun maksamiseen käytetyt merkit on mitätöity postileimalla, Helsinki 21.9.1940.

Sen lisäksi, että M30 lunastuskokoelma voi sisältää M30 merkkien käyttöä lunastusmaksun maksamiseen Suomessa voidaan ajatella, että M30 merkeillä Suomesta ulkomaille ja siellä lunastettuja lähetyksiä voitaisiin sisällyttää lunastuskokoelmaan.

Yllä: Postikortti on lähetetty oikealla taksalla, mutta posti on tulkinnut sen kirjeeksi, sillä kortin osoite-alueelle on kirjoitettu. Kangasala, leiman päiväys epäselvä. Kirjeen ja kortin taksan ero ollut 0,75mk, joka määrätty lunastuksessa kaksinkertaisena, eli 1,50mk.

Yllä: Toki myös muita lähetyksiä, kuin kirjeitä ja kortteja jouduttiin joskus lunastamaan. Oheisessa postiennakkona lähetetty paketti on jouduttu lunastamaan takaisin, kun vastaanottaja ei sitä syystä tai toisesta ole lunastanut. Lähetetty Salosta 8.1.1931 Tornioon. Taksa: Ensimmäisen painoluokan ( -1kg) paketti (1.7.1924 – 31.8.1942) 5,00mk, postiennakko 80mk (1. maksuluokka, <100mk ; 15.1.1926 – 30.4.1931) 1,50mk, yhteensä 6,50mk. Palautettu ja lunastus määrätty paketin taksan mukaan 5,00mk ja maksettu Salossa 2.2.1931. Lunastus on siis vaadittu paketin alkuperäiseltä lähettäjältä yksinkertaisen paketin taksan mukaan, johtuen palautuksesta – tämä oli postisäännön mukainen tapa toimia.

Yllä nähtävä tapaus on taksaluetteloissa esiintyvän tiedon: ”Lunastusmaksu on kaksinkertainen puuttuvaan postimaksuun verrattuna” vastainen, tai ehkä paremminkin todiste siitä, että taksaluettelot eivät sittenkään ole aina kovin tarkkoja kulloinkin voimassa olleiden postisääntöjen tulkkeja. Lunastuksen hinta määräytyi postisäännön mukaan ja siihen liittyivät omat taksansa mm. lähetysten palautuksista. Hyvä painaa siis kuitenkin mieleen, että tämäntyyppiset lähetykset kannattaa panna talteen eikä suoraltä kädeltä hylätä niitä esimerkiksi väärätaksaisina lunastuksina taksaluettelojen perusteella. Lisätietoja postiennakkolähetysten palauttamiseen liittyvistä taksoista postiennakko-osoitusta käsittelevästä postauksesta.

Yllä: Helsinkiin palautettu postiennakkolähetys, jonka palauttaminen on aiheuttanut lunastuksen. Lunastukseksi on määrätty 75mk ja se on maksettu postiennakko-osoitekortin takapuolelle M30 merkein 22.10.1962 Helsinki saap. re. 3*7mk punainen ja 6*9mk oranssi, yhteensä 75mk. Taksa: Paketti (-1kg) 1.8.1958 – 31.12.1962 75,00mk – postisäännön mukainen lunastusmaksu.

Lunastukset olivat yksi tapa käyttää postitoimistoissa loppuun M30 merkkimallia vuoden 1962 lopulla (tästä enemmän mallin loppuunkäyttöä käsittelevässä postauksessa).

Yllä: Jamalista 10.5.1955 Helsinkiin painotuotteena M54 10mk merkillä lähetetty surukirje, jonka posti on tulkinnut 1. luokan kirjeeksi ja siitä määrännyt 30mk:n lunastusmaksun. Lunastusmaksu on suoritettu M30 30mk linja-auto merkillä.

Yllä: Vailla postimaksua Tampereelta 17.12.1956 Helsinkiin lähetetty kirje, jolle on määrätty kaksinkertainen kirjeen postimaksu 60,00mk. Lunastuksen maksamiseen on käytetty Helsingissä 19.12.1956 ”saman leiman alla” M30 Tampere merkkiä ja M54 10mk merkkiä. Mielenkiintoinen sekapostite.

Yllä: 12.12.1969 Helsingissä lähetetty paikallinen kirje (ei paikalliskirje, koska paikalliskirje loppui lähetyslajina 1.7.1963), joka on joutunut lunastukseen M30 käyttöajan päättymisen takia. Yritetty maksaa postimaksu kahdella M54 10mk vihreällä ja M30 2,5mk vihreällä. M54 merkit ovat olleen käypäisiä, joten lunastusta on tullut 2* puuttuvan postimaksun verran, eli 0,40mk. Kirjeen taksa oli 1.1.1967 – 31.12.1969 0,40mk. Kuoren takana 0,40mk:n ”kouluhallitus” juhlamerkki lunastusmaksuna; merkki on lunastettu Helsinki Poste Restante toimistossa. Huomioitavaa on, että takapuolelle lunastukseen käytetty merkki on risa, eli siitä on kulma pois. Tämä oli tapa, jolla postitoimistossa saatiin käytettyä kaikki merkit, nekin joita ei yleisölle voinut myydä. Juuri tästä syystä ovat postitoimiston lunastuksilla olevat merkit risoja. (Lisätty 19.1.2014)

Suomesta ulkomaille lähetetyt lähetykset ovat oma lunastuskohteiden ryhmä, lunastettaviin kohteisiin laitettiin Suomessa ”T” leimaus, jotta kohdemaassa osattiin havaita nämä lähetykset ja pyytää vastaanottajalta lunastusmaksu. Parhaita nämä ovat, mikäli niihin on lisätty ulkomaillakin leimoja ja / tai kun lähetyksillä on mitätöityjä merkkejä.

Yllä: Makslahti Asemalta 8.5.1933 Slumburgiin Saksaan lähetetty kirje, jolla 2mk violetti merkki. Taksa on lähetyksen aikana ollut 2½mk (kirje ulkomaille (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk) ja posti onkin lyönyt kirjeelle ”T” leiman. Kaikesta huolimatta kirje on kulkenut lentopostissa Saksaan, vaikka lentolisää ei ole maksettu (tämä oli käytäntö, jos lentopostiin mahtui mukaan). Tästä todisteena saksalainen ”Mit Luftpost Befördert” leimaus Berliinissä lentopostitoimistossa. Saksassa myöskin löyty ”Nachgebuehr”-leimaus osoittamaan lunastusta ja kirjoitettu kosmos-kynällä 10 (pfennigiä) lunastuksen määräksi. (Lisätty 15.1.2014)

Yllä: Oulusta 27.10.1954 Saksaan, Berliiniin lähetetty lentokirje. Suomessa jo todettu vajaataksaiseksi ja ”T” leima lisätty. Saksassa merkitty lunastuksen olevan 08, eli 8 pfennigiä. Lisäksi lyöty himmeä leima, jossa taitaa lukea ”Durch Ablösung” lunastuksen kautta.

Yllä: Helsingistä 23.4.1935 Yhdysvaltoihin, Washington D.C.:n lähetetty kirje, joka on 50p alitaksainen. Leimaus on hienosti kuitenkin osunut keskelle 2mk violettia merkkiä. ”T” leimattu Suomessa ja New Yorkissa leimattu ”Due 2 cents” eli 2 centiä lunastusmaksu.

Yllä: Kirjattu kolmannen painoluokan kirje 11.2.1932 Helsingistä Kansas Cityyn, Missouriin, USA:n. M30 5mk Olavinlinna ja 3 mk tummanoliivi, yhteensä 8mk. Tullin avaama Kansas Cityssä USA:ssa, määrätty 10 centin tullausmaksu – lyöty ”Collect 10c postage due for customs service” – lunastettava 10c tullauksen suorittamisesta. Kuorelle mitätöity 10c USA:n lunastusmerkki (Scott # J84). Pintapostissa kulkenut New Yorkin kautta. Taksa: Kirje (41-60g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.6.1936 5,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.12.1942 2,50mk, yhteensä 8,00mk. (Lisätty 24.5.2014)

[Kommentti: Aivan tarkkaan ottaen kyseessä ei ole lunastus, vaan tullausmaksu ”toiseen suuntaan” – maksu on kuitenkin lunastettu, joten on tämä sittenkin myös lunastus – tässäkin nähdään, että postihistoria ei ole yksiselitteistä, eikä ainakaan kohteiden sijoittaminen kokoelmassa ”johonkin” kohtaan ole helppoa, kohteissa on yleensä useita eri tekijöitä, joiden mukaan ne voitaisiin sijoittaa moneenkin paikkaan – hyvin kasatussa kokoelmassa ovat kohteet löytäneet hyvin paikkansa]

Yllä: Helsingistä 31.8.1953 Ranskaan Brachy:n Ranskaan lähetetty lentokirje, jonka paino on ollut ilmeisesti yli 20g ja sitä kautta 40mk merkki ei ole kattanut toisen painoluokan ulkomaan kirjeen ja lentolisän maksua. Lunastus Ranskassa 27 frangia, jonka suorittamiseksi mitätöity lunastusmerkkejä (timbre taxe). (Lisätty 17.1.2014)

Lunastukset ulkomailta Suomeen tulleilla lähetyksillä ovat oma lukunsa, kohteitahan on voinut periaatteessa tulla mistä tahansa maasta. Lisäksi ulkomailta tulleilla lähetyksillä oli käytössä lunastuksessa minimitaksa.

Yllä: Saksasta Bremenistä 27.5.1935 Helsinkiin lähetetty lunastukseen mennyt kirje. Lunastukseksi määrätty 2,50mk.

Yllä: Ranskasta Pariisista 1935 Helsinkiin lähetetty lentokirje, lunastus 3mk. Lunastusta osoittava leimaus on tehty Ranskassa kolmion muotoisella leimalla.

Yllä: Tukholmasta 2.5.1936 paikalliskirjeenä alun perin lähetetty kirje, joka on edelleen lähetetty Suomeen hotelli Hamburger Börsiin Turkuun. Saapunut perille postitoimistoon Tukholmassa 3.5. Eteenpäin laitettu ilmeisesti 5.6. (junaleima?) ja saapunut Turkuun lentoteitse 7.5.1936 (Turku Avion). Lunastus ollut 50p. Yllä: Englannista Lontoosta 25.10.1937 lähetetty kirje Helsinkiin. Lunastus 2,80mk joma maksettu käyttämällä 2kpl 1mk oranssi, 50p vihreä, 25p ruskea ja 5p ruskea leijonamerkkejä.

Yllä: Englannista Lontoosta 24.9.1953 paikallisesti lähetetty, ja Helsinkiin edelleen lähetetty kirje, johon on lisätty 11,00mk:n lunastusmaksu, ulkomaankirjeen maksun puuttuessa.

Yllä: Modburystä (Adelaiden läheltä) 5.12.1952 Etelä-Australiasta Helsinkiin lähetetty lentokirje, johon jo Australiassa lyöty T 42 cts leimaus. Saapunut Helsinkiin 13.12.1952. Tämän on Helsingissä laskettu tarkoittavan 31mk:aa; näin ainakin lukee lunastuslipukkeella. Jostain syystä kirjeelle mitätöity16.12.1952 53mk edestä M30 merkkejä. (Lisätty 24.4.2014)

Yllä: Napolista 16.4.1935 Helsinkiin lähetetty postikortti, joka on kulkenut alitaksaisena ja Helsingissä lisätty lunastuslipuke 60p ja lunastus maksettu mitätöimällä M30 50p vihreä ja 10p harmaa merkki kortille. Italialaiset merkit ovat 30 centesimin kuningas Vittorio Emanuele III aiheisia ja kuuluvat vuosien 1929 – 42 käyttösarjaan. Sassonen luettelonumero on 249. (Lisätty 14.6.2014)

Malli 1930 sekapostitteet M17 kanssa

3 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Käyttösarjan merkkien postihistoriallista kokoelmaa rakennettaessa tulisi yleisenä periaatteena ottaa huomioon sarjan sekakäyttö edeltävän ja seuraavan käyttösarjan merkkien kanssa. M30 kohdalla tämä tarkoittaa edeltävän käyttösarjan osalta sekapostitteita M17 merkkien kanssa. Itsenäisyytemme ajan ensimmäinen käyttösarja M17 ”Saarisen malli” otettiin käyttöön 1917 ja sen käyttö lakkasi virallisesti 31.12.1930. Vaikka vuonna 1918 otettiin käyttöön M18 ”vaasalaisina” merkkeinä tunnettu käyttösarja, loppui näiden merkkien käypäisyys jo vuonna 1923.

Yllä kirje kotimaassa (<20g) taksa 1,50mk 15.1.1926 – 30.4.1931; Helsingistä 27.5.1930 Ouluun. M30 merkkeinä 1mk oranssi ja 10p harmaa, M17 2kpl 20p punainen. Tyypillinen M17 yksityinen loppukäyttö.

Koska M30 merkkien käypäisyys alkoi vuoden 1930 alussa ja M17 käypäisyys loppui vasta 31.12.1930 tavataan sekapostitteita tältä yhteiseltä, vuoden mittaiselta käyttöajalta runsaasti. Sekapostitteet eivät ole harvinaisia, mutta kauniit, ulkomaille kulkeneet, ja taksaltaan erikoiset kohteet ovat hyvä lisä M30 kokoelmaan. Kuten käyttösarjojen loppuunkäytön yhteydessä on tavallista, on edellistä käyttösarjaa käytetty loppuun erityisesti postitoimistoissa ja erityisesti mm. pakettikorteilla ja postiosoituksilla. Näiden käyttösarjojen yleisin sekapostite lieneekin juuri pakettikortilla ja postiosoituksella oleva sekakäyttö.

M17 osalta mielenkiintoa näiden kohteiden suhteen lisää se, että sekapostitteet ovat myöhäisiä M17 käyttöjä ja niiden joukosta voi löytää ns. valkoisen paperin M17 merkkejä. Alla olevissa kohteissa en ole maininnut M17 paperi tai vesileimoja lainkaan.

Sama taksa kuin ylempänä, mutta mielenkiintoinen M30 1,20mk punaisen käyttö kotimaan sekapostitteella; 3kpl M17 10p sininen. Helsinki 22.2.1930 Röykkään. 1,20mk punainen merkki oli tarkoitettu ulkomaan postikortille, mutta sitä tietysti sai käyttää muillakin postitteilla.

Postiosoitus 237mk 65p (2. Hintaluokka; 101mk – 500mk) taksa 2,50mk. Hamina KONTR. 16.10.1930 Helsinkiin. M30 50p keltainen, jolla iso siirtymä! Ja M17 2mk.

Yllä: 2. painoluokan (1kg – 3kg; taksa 7,00mk, 1.7.1924 – 31.8.1942) paketti Västilästä 4.10.1930 Pudasjärvelle. M30 2mk mustansininen, 3kpl 1,50mk violetti ja 40p vihreä sekä M17 10p vaaleansininen, yhteensä 7,00mk. Tyypillinen M17 postitoimiston loppukäyttö.

Yllä: Kirje 26.6.1930 Viipurista Ruotsiin. M30 1mk oranssi ja M17 50p ruskea, yhteensä 1,50. Kirje (<20g) Pohjoismaissa 1.9.1925 – 30.4.1931 taksa 1,50mk.

Yllä: Kirjattu kirje 10.4.1930 Porvoosta Helsinkiin. M30 1mk oranssi ja M17 3mk sininen / musta ja 50p vihreä; yhteensä 4,50mk. Taksa: 2. painoluokan (21 – 125g) kirje 15.1.1926 – 30.4.1931 3,00mk + kirjaaminen ( 15.1.1926 – 30.4.1931) 1,50mk = 4,50mk.

Yllä: Kirjattu kirje 4.12.1930 Turusta (Turku 2) Tyrväälle. 10kpl M17 30p vihreä ja 1kpl M30 1,5mk violetti, yhteensä 4,50mk. Sama taksa kuin yllä. Kohtalaisen rypistynyt.

Jälleen samalla taksalla 4,50mk Kolarista 28.4.1930 KemiinM17 3mk sininen / musta ja M30 1½mk violetti. Takana sinetit ja saapumisleima.

Yllä: Postikortti Helsingin sisällä 8.10.1930, taksa (15.1.1926 – 30.11.1931) 1,00mk. M30 2kpl 5p ruskea ja M17 90p / 20p punainen vuoden 1921 päällepainamamerkki. Kortti näyttää kulkeneen, vaikka vuoden 1921 päällepainamamerkeistä ainoastaan 1,50mk / 50p sininen oli käypäinen 31.12.1930 asti ja muiden arvojen käypäisyys lakkasi jo 31.7.1925 (LaPe 2010). Eli kohtalaisen mielenkiintoinen, joskin ”virheellinen” kohde.

Postikortti Helsingistä 18.6.1931 Saloon, M30 10p harmaa, 40p vihreä ja M17 50p ruskea. Kulkenut puolisen vuotta M17 käypäisyysajan jälkeen. Postikortin taksa sama kuin yllä. Myöhäinen M17 käyttö.

Painotuote 20.4.1930 Kiikalan sisällä. Ei kuitenkaan paikallispainotuote, sillä se oli jo taksana lopetettu. Painotuotteen (<50g) taksa (15.1.1926 – 30.11.1931) 0,40mk. M30 10p harmaa ja M17 30p vihreä.

Yllä: Lehtikääre 12.8.1931 Helsingistä Saksaan Nurnbergiin, jonne saapunut 15.8.1930. M30 1mk oranssi, 3 kpl 50p keltainen, 40p vihreä ja 20p vihreä sekä M17 10p sininen, yhteensä 3,20mk. Kysymyksessä on kahdeksannen painoluokan painotuote. Taksa: Painotuote ulkomaille (351-400g) 1.1.1922 – 30.11.1930 3,20mk. (Lisätty 1.3.2014)

Ulkomaan postikortti 8.4.1930 Helsingistä Yhdysvaltoihin, New Yorkiin M30 1mk oranssi ja M17 20p oranssi, postikortin taksa ulkomaille 1.1.1922 – 30.11.1931 oli 1,20mk. Edelleen lähetetty New Yorkissa. Takana saapumisleimat 22.4.1930.

Ulkomaan postikortti 4.6.1930 Salmi, Ranskaan, Pariisiin (Takana saapumisleima Parix IX, Rue Hippolyte Lebas 19.6.1930) 2kpl M30 10p harmaa ja M17 1mk oranssi ehiökortti, postikortin taksa ulkomaille 1.1.1922 – 30.11.1931 oli 1,20mk.

Ulkomaan postikortti 17.7.1930 Helsingistä Englantiin M30 50 penniä keltainen ja M17 75p keltainen, postikortin taksa ulkomaille 1.1.1922 – 30.11.1931 oli 1,20mk. Usein käyttösarjojen yksityisessä loppukäytössä vähät välitettiin taksoista, näin tässäkin on kysymyksessä 5p ylitaksa.

Kirje Ruotsiin 9.1.1930 Helsingistä. Merkkejä yhteensä 2mk:n edestä, vaikka kirjetaksa pohjoismaissa 1.9.1926 – 30.4.1931 oli 1,50mk. Kuorella on kuusi M30 ensimmäisen sarjan merkkiä ja M17 5p merkki. Näin varhainen M30 käyttö olisi oikeataksaisena hieno kohde. Paikalliskirje 33.2.1938 Helsingissä. Pyritty lähettämään 6kpl M17 30p, eli 1,80mk vihreällä merkillä paikalliskirje (paikalliskirjeen (-20g) taksa 1.12.1931-15.6.1940 oli 1,50mk). M17 käyttöaika päättyi 31.12.1930, eli jo yli 7 vuotta aikaisemmin. Tämän johdosta mennyt lunastukseen ja leimattu ”T” ja laitettu lunastuslipuke 3mk. Lunastuksen määrä oli kaksinkertainen puuttuvan postimaksun osalta (15.1.1926 alkaen koko M30 käyttöajan) eli tässä tapauksessa 2x 1,50mk = 3mk). Lunastus on suoritettu 3kpl 1mk oranssilla merkillä, jotka on mustemitätöity.

« Edellinen sivu