Käyttösarjan merkkien postihistoriallista kokoelmaa rakennettaessa tulisi yleisenä periaatteena ottaa huomioon sarjan sekakäyttö edeltävän ja seuraavan käyttösarjan merkkien kanssa. M30 kohdalla tämä tarkoittaa edeltävän käyttösarjan osalta sekapostitteita M17 merkkien kanssa. Itsenäisyytemme ajan ensimmäinen käyttösarja M17 ”Saarisen malli” otettiin käyttöön 1917 ja sen käyttö lakkasi virallisesti 31.12.1930. Vaikka vuonna 1918 otettiin käyttöön M18 ”vaasalaisina” merkkeinä tunnettu käyttösarja, loppui näiden merkkien käypäisyys jo vuonna 1923.
Yllä kirje kotimaassa (<20g) taksa 1,50mk 15.1.1926 – 30.4.1931; Helsingistä 27.5.1930 Ouluun. M30 merkkeinä 1mk oranssi ja 10p harmaa, M17 2kpl 20p punainen. Tyypillinen M17 yksityinen loppukäyttö.
Koska M30 merkkien käypäisyys alkoi vuoden 1930 alussa ja M17 käypäisyys loppui vasta 31.12.1930 tavataan sekapostitteita tältä yhteiseltä, vuoden mittaiselta käyttöajalta runsaasti. Sekapostitteet eivät ole harvinaisia, mutta kauniit, ulkomaille kulkeneet, ja taksaltaan erikoiset kohteet ovat hyvä lisä M30 kokoelmaan. Kuten käyttösarjojen loppuunkäytön yhteydessä on tavallista, on edellistä käyttösarjaa käytetty loppuun erityisesti postitoimistoissa ja erityisesti mm. pakettikorteilla ja postiosoituksilla. Näiden käyttösarjojen yleisin sekapostite lieneekin juuri pakettikortilla ja postiosoituksella oleva sekakäyttö.
M17 osalta mielenkiintoa näiden kohteiden suhteen lisää se, että sekapostitteet ovat myöhäisiä M17 käyttöjä ja niiden joukosta voi löytää ns. valkoisen paperin M17 merkkejä. Alla olevissa kohteissa en ole maininnut M17 paperi tai vesileimoja lainkaan.
Sama taksa kuin ylempänä, mutta mielenkiintoinen M30 1,20mk punaisen käyttö kotimaan sekapostitteella; 3kpl M17 10p sininen. Helsinki 22.2.1930 Röykkään. 1,20mk punainen merkki oli tarkoitettu ulkomaan postikortille, mutta sitä tietysti sai käyttää muillakin postitteilla.
Postiosoitus 237mk 65p (2. Hintaluokka; 101mk – 500mk) taksa 2,50mk. Hamina KONTR. 16.10.1930 Helsinkiin. M30 50p keltainen, jolla iso siirtymä! Ja M17 2mk.
Yllä: 2. painoluokan (1kg – 3kg; taksa 7,00mk, 1.7.1924 – 31.8.1942) paketti Västilästä 4.10.1930 Pudasjärvelle. M30 2mk mustansininen, 3kpl 1,50mk violetti ja 40p vihreä sekä M17 10p vaaleansininen, yhteensä 7,00mk. Tyypillinen M17 postitoimiston loppukäyttö.
Yllä: Kirje 26.6.1930 Viipurista Ruotsiin. M30 1mk oranssi ja M17 50p ruskea, yhteensä 1,50. Kirje (<20g) Pohjoismaissa 1.9.1925 – 30.4.1931 taksa 1,50mk.
Yllä: Kirjattu kirje 10.4.1930 Porvoosta Helsinkiin. M30 1mk oranssi ja M17 3mk sininen / musta ja 50p vihreä; yhteensä 4,50mk. Taksa: 2. painoluokan (21 – 125g) kirje 15.1.1926 – 30.4.1931 3,00mk + kirjaaminen ( 15.1.1926 – 30.4.1931) 1,50mk = 4,50mk.
Yllä: Kirjattu kirje 4.12.1930 Turusta (Turku 2) Tyrväälle. 10kpl M17 30p vihreä ja 1kpl M30 1,5mk violetti, yhteensä 4,50mk. Sama taksa kuin yllä. Kohtalaisen rypistynyt.
Jälleen samalla taksalla 4,50mk Kolarista 28.4.1930 KemiinM17 3mk sininen / musta ja M30 1½mk violetti. Takana sinetit ja saapumisleima.
Yllä: Postikortti Helsingin sisällä 8.10.1930, taksa (15.1.1926 – 30.11.1931) 1,00mk. M30 2kpl 5p ruskea ja M17 90p / 20p punainen vuoden 1921 päällepainamamerkki. Kortti näyttää kulkeneen, vaikka vuoden 1921 päällepainamamerkeistä ainoastaan 1,50mk / 50p sininen oli käypäinen 31.12.1930 asti ja muiden arvojen käypäisyys lakkasi jo 31.7.1925 (LaPe 2010). Eli kohtalaisen mielenkiintoinen, joskin ”virheellinen” kohde.
Postikortti Helsingistä 18.6.1931 Saloon, M30 10p harmaa, 40p vihreä ja M17 50p ruskea. Kulkenut puolisen vuotta M17 käypäisyysajan jälkeen. Postikortin taksa sama kuin yllä. Myöhäinen M17 käyttö.
Painotuote 20.4.1930 Kiikalan sisällä. Ei kuitenkaan paikallispainotuote, sillä se oli jo taksana lopetettu. Painotuotteen (<50g) taksa (15.1.1926 – 30.11.1931) 0,40mk. M30 10p harmaa ja M17 30p vihreä.
Yllä: Lehtikääre 12.8.1931 Helsingistä Saksaan Nurnbergiin, jonne saapunut 15.8.1930. M30 1mk oranssi, 3 kpl 50p keltainen, 40p vihreä ja 20p vihreä sekä M17 10p sininen, yhteensä 3,20mk. Kysymyksessä on kahdeksannen painoluokan painotuote. Taksa: Painotuote ulkomaille (351-400g) 1.1.1922 – 30.11.1930 3,20mk. (Lisätty 1.3.2014)
Ulkomaan postikortti 8.4.1930 Helsingistä Yhdysvaltoihin, New Yorkiin M30 1mk oranssi ja M17 20p oranssi, postikortin taksa ulkomaille 1.1.1922 – 30.11.1931 oli 1,20mk. Edelleen lähetetty New Yorkissa. Takana saapumisleimat 22.4.1930.
Ulkomaan postikortti 4.6.1930 Salmi, Ranskaan, Pariisiin (Takana saapumisleima Parix IX, Rue Hippolyte Lebas 19.6.1930) 2kpl M30 10p harmaa ja M17 1mk oranssi ehiökortti, postikortin taksa ulkomaille 1.1.1922 – 30.11.1931 oli 1,20mk.
Ulkomaan postikortti 17.7.1930 Helsingistä Englantiin M30 50 penniä keltainen ja M17 75p keltainen, postikortin taksa ulkomaille 1.1.1922 – 30.11.1931 oli 1,20mk. Usein käyttösarjojen yksityisessä loppukäytössä vähät välitettiin taksoista, näin tässäkin on kysymyksessä 5p ylitaksa.
Kirje Ruotsiin 9.1.1930 Helsingistä. Merkkejä yhteensä 2mk:n edestä, vaikka kirjetaksa pohjoismaissa 1.9.1926 – 30.4.1931 oli 1,50mk. Kuorella on kuusi M30 ensimmäisen sarjan merkkiä ja M17 5p merkki. Näin varhainen M30 käyttö olisi oikeataksaisena hieno kohde. 
Paikalliskirje 33.2.1938 Helsingissä. Pyritty lähettämään 6kpl M17 30p, eli 1,80mk vihreällä merkillä paikalliskirje (paikalliskirjeen (-20g) taksa 1.12.1931-15.6.1940 oli 1,50mk). M17 käyttöaika päättyi 31.12.1930, eli jo yli 7 vuotta aikaisemmin. Tämän johdosta mennyt lunastukseen ja leimattu ”T” ja laitettu lunastuslipuke 3mk. Lunastuksen määrä oli kaksinkertainen puuttuvan postimaksun osalta (15.1.1926 alkaen koko M30 käyttöajan) eli tässä tapauksessa 2x 1,50mk = 3mk). Lunastus on suoritettu 3kpl 1mk oranssilla merkillä, jotka on mustemitätöity.