Yllä: Ulkomaan ensimmäisen painoluokan kirje 10.11.1934 Helsingistä Lontooseen laivalle ”S/S L´Avenir”, joka on jo seilannut ja edelleenlähetetty 13.11.1934 Adelaideen, Etelä-Australiaan, josta vielä 18.12.1934 lähetetty Port Victorian satamakaupunkiin Adelaiden lähelle. Merkin käyttötarkoituksen mukainen postite.

2½mk sininen julkaistiin ilmeisesti helmikuun puolessa välissä 1932, Kaupin mukaan aikaisin tunnettu leimaus on 16.2.1932. Ilmestymispäivästä ei ole tarkkaa tietoa – niin LaPe* kuin Hannu Kauppikin* lisäävät ilmestymispäivän perään kysymysmerkin. Tämä tarkoittaa sitä, että on mahdollista löytää ennen 16.2.1932 kulkenut lähetys tällä merkillä. Merkkiä painettiin yhteensä 8 miljoonaa kappaletta kolmessa tilauserässä, joista ensimmäisissä kahdessa eli tilauserissä 230 (12-1931) ja 275 (6-1934) merkkien väri on ”vaaleansininen” ja kolmannessa tilauserässä 303 (2-1936) ”puhtaansininen”. Maallikon silmin värierot ovat aika pieniä, mutta vertailukappaleiden kanssa havaittavia. Kauppi käyttää väreistä nimeä ”vaaleansininen” ja ”tummansininen” ja lisäksi toteaa, että tummansinistä tilauserää 303 painettiin yhteensä 2,0 miljoonaa kappaletta, jättäen vaaleansinisiä merkkejä näin 6,0 miljoonaa.

Yllä: 2½mk sinisen eri tilauserät. Oikein tarkkaan katsottaessa vasemmalla oleva tilauserä 303 (puhtaansininen) on hieman tummempi kuin kahden ensimmäisen tilauserän 230 ja 275 ”vaaleansiniset” merkit.

[Kommentti: Kun ylläolevaa kuvaa katsoo, jossa olen yhtä aikaa scannerilla (samat olosuhteet) kuvannut kaikkien kolmen tilauserän merkit, vaikuttaisi siltä, että tilauserän 303 (oikealla) paperi olisi eri väristä ja ehkä erilaista. Mistään erilaisuudesta ei kuitenkaan ole tietooni tullut mitään faktaa, joten ehkäpä vain näen omiani. Ehkäpä silti tutkin asiaa tarkemmin]

Kaikki 2½mk siniset merkit on painettu lumppupaperille ja liimana on käytetty liimaa 1 eli arabikumiliimaa. Erikoisuuksia merkistä ei tavata, poislukien näyttelyarkeista peräisin olevia hammastamattomia merkkejä, joiden takana ei ole liimaa. Merkin myynti lopetettiin Posti ja Lennätinhallituksen kiertokirjeellä 4.12.1936, mutta merkin postitteita löytyy myös paljon myöhemmin. Myynnin lopettaminen kuitenkin tarkoittaa, että relevantein ja ”postin tarkoittama” käyttöaika on n. 16.2.1932 – 4.12.1936.

Yllä: Hammastamaton liimoittamaton 2½mk sininen. Kysymyksessä on ns. näyttelyarkin reunanelilö.

Merkistä tunnetaan useita kuvakevirheitä ja näiden ”löytymistä” on ehkäpä lisännyt se, että samalla arvolla 2½mk julkaistiin myöhemmin myös punainen ja vihreä merkki. Alla olevassa taulukossa on kerättynä kolmessa levyvirheluettelossa esiintyvät levyvirheet. Muitakin varmasti on olemassa.

Yllä: Taulukko 2½ markan merkkien levyvirheistä

Yllä: Esimerkkejä kuvakevirheistä (Lisätty 19.3.2014)

Merkin käyttötarkoitus oli toimia postimaksuna ulkomaan ensimmäisen luokan kirjeellä ja se julkaistiin korvaamaan 2mk mustansininen taksan vaihduttua 1.12.1931 alkaen. Tätä tarkoitusta varten merkin väri on sininen, UPU:n suositusten mukaisesti. Itse merkissä ei voida sanoa olevan mitään ihmeellistä, koska siitä ovat erikoisuudetkin vähissä, mutta sitäkn mielenkiintoisempia kohdemaita on löydettävissä merkillä tehdyin postituksin. Koska merkki sopi yksin ulkomaan ensimmäisen painoluokan kirjeelle, löytyy paljon ns. singlejä eli merkin yksittäiskäyttöjä ”hyviin” kohdemaihin.

Yllä: Kirje 7.11.1932 Kurusta Ondongaan Port Tsumebiin Lounais-Afrikkaan, jonne saapunut 3.12.1932 Tsumebiin, eli matkannut lähes kuukauden päivät. M30 2½mk sininen. Kohdemaa ja paikkakunta olivat suomalaisen lähetystyön kohteita. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Kirje Helsingistä 28.11.1932 Shanghaihin Suomen konsulaattiin. Kuorelle kirjoitettu kirjoituskoneella ”via America”, eli mahdollisesti kulkenut Yhdysvaltain kautta. Sinetti ja Shanghain saapumisleimaukset. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Yllä: Brasiliaan Santosiin Helsingistä 3.2.1934 lähetetty kirje. Mennyt laivalle S/S Equator. Takana saapumisleimaus. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.Yllä: Kirje Taivassalosta 28.12.1932 Brooklyniin New Yorkiin, USA:an. Palautettu ”RETOUR”, koska vastaanottaja ollut tuntematon ”INCONNU” ja ”No such number” -seliteleima edessä ja takana – ilmeisesti osoite väärin. Saapunut ”Brooklyn STA”tion postitoimistoon 12.1.1933 josta seuraavana päivänä lähetetty eteenpäin ”Brooklyn Bush Terminal” postitoimistoon, jossa asiaa ”pohdittu 14.1. – 17.2.1933 kunnes lähetetty takaisin. Ollut reissussa ainakin kaksi kuukautta. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Helsingistä 4.3.1933 Washington D.C.:n USA:n Yhdysvaltain pääministerille USA:n Suomen suurlähetystöstä lähetetty kirje. Kirjeen takana leimaus ”From the Franklin D. Roosevelt Collection, Authenticated by H.M. Harmer Inc. N.Y.” Eli Harmerin postimerkkiliikkeen aitouttama. Kyseessä on ns. ”höpö-höpö-leimaus”, jonka tarkoituksena on luoda kirjeelle jonkinlaista presidentiaalista lisäarvoa ja tekohengittää sen hintaa ylöspäin. Vastaavia kohteita tunnetaan jonkin verran ja olen niitä itsekin nähnyt. Kirje on siis joskus ehkä käynyt FDR:n kokoelmassa. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. (Lisätty 28.8.2014)

Yllä: Turusta 13.6.1935 lentona Leopoldvilleen Belgian Kongoon lähetetty kirje. Merkintä Par Avion  Bruxelles – Leopoldville. Leimoista nähdään, että kulkenut Tukholman kautta (saapunut ilm. lentona Tukholmaan) 13.6.1935, josta laivalla Sassnitziin Saksaan ja sieltä junalla Berliiniin 14.6.1935. Berliinistä ilmeisesti junalla Lyoniin, josta lentona Marseilleen 17.6.1935 jonne saapunut samana päivänä. Joko lento on kulkenut harvoin tai sitten on Leopoldvilleen menty laivalla, mutta saapuminen sinne 26.6.1935. Leopoldvillessä todettu, että laiva on mennyt Kasai jokea ylös ”Sur riviere Kasai”, jonne kirje on seurannut. 2kpl 2½mk sininen, 2kpl 1½mk punainen ja 50p vihreä leijona, yhteensä 8,50mk. Tämän kapteeni Klas Roosin kirjeenvaihtoa on liikkeellä jonkin verran, mies on seilannut monessa paikassa. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä ulkomaille (vyöhyke 4) 15.4.1935 – 31.3.1938 6,00mk/5g, yhteensä 8,50mk.

Yllä: Lentokirje Helsingistä (Helsinki lentosatama) 1.10.1932 Singaporeen, tuolloiseen Brittiläisen Malaijisiirtomaahan. 5mk Olavinlinna ja 4kpl 2½mk sininen, yksi merkki lisäksi irtautunut, ilmeisesti ollut 2½mk sininen. Kulkenut Tukholman kautta (1.10.1932). Tullut perille Singaporeen 15.10.1932. Singaporessa todettu, että vastaanottaja on lähtenyt hotellistaan ”Not At” leimaukset ja edelleen lähetetty 17.10.1932 Penangiin, jonne saapunut päivää myöhemmin. Vastaanottajaa ei ole kirjeen ilmeisen kiertelemisen jälkeenkään löytynyt ja kirje on palannut ”Dead letter officeen” eli palautettavien kirjeiden toimistoon 30.11.1933 (HUOM! yli vuotta myöhemmin!) ja leimattu palautettavaksi ”Retour”. Saapunut Helsinkiin 26.12.1933 ja takaisin Lappeenrantaan uudenvuoden aatoksi 1933. Matkaa on tullut palautuksineen hulppeat n. 23000 kilometriä ja kirje on vaeltanut 14½ kuukautta. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä Euroopan ulkopuolelle 20.3.1932 – 19.6.1933 vyöhyke 3 15,00mk / 20g, yhteensä 17,50mk (jos kirjeen paino ollut alle 20g).

[Kommentti: Vaikka yllä näkyvän Singaporeen menneen kirjeen kunto on lähinnä kamala: Siitä on irtautunut merkki, joku on ehkäpä kaatanut sille Jaavalaista kahvia, siinä on ”rissi” poikineen ja osa leimoistakin on mitä on… on se silti mielestäni postihistoriallisesti hyvä kohde. Kohdemaa on ehdottomasti sarjassamme ”vaikea” ja kirjeen pitkä matka ajallisesti sekä kilometreissä mitattuna ovat kumpikin huomionarvoisia. Tämän kohteen hinta postikuluineen oli noin 30€. Ostin sen eräältä ruotsalaiselta keräilijältä pienen verkkohuutokauppakilpailun jälkeen. Varmasti ylihintaa jonkun mielestä, minunkin mielestäni mentiin kipurajoilla, koska yksi merkki oli irtautunut – mutta tarjousvimmassa minulla menivät aivot OFF-asentoon]

Posti Eurooppaan oli yleisempää kuin posti kaukomaille ja ehkäpä Euroopan ulkopuolisten maiden korkeista lentotaksoista johtuen on huomattavasti yleisempää löytää lentopostia 2½mk sinisen viralliselta myyntiajalta Eurooppaan. Lentotaksat on usein muodostettu käyttämällä pohjana 2½mk sinistä ja lisämerkkinä, lentolisän maksamiseksi on käytetty 2mk mustansinistä tai 2mk violettia (joka ilmestyi 1.2.1932). Ulkomaille kirjaamisen taksa oli 1.12.1931 – 31.8.1942, eli koko 2½mk sinisen virallisen myyntiajan 2,50mk. Tästä johtuen ulkomaille kirjattujen I luokan kirjeiden postimaksu on usein maksettu 2½mk sinisen ”tuplana”. Ehkä helpoimmat kohdemaat ovat Englanti ja Saksa.

Yllä: Kirjeen etusivu Helsingistä 4.10.1933 Huddersfieldiin Englantiin. Leima osunut kauniisti keskelle merkkiä. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Yllä: Kirje Chiswickiin Lontooseen Englantiin. Postitettu ilmeisesti laivalta ”Från Finland” ja Tukholman leimaus 22.12.1934. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Kirjattu kirje 17.8.1933 Helsingistä Lontooseen, 2½mk sininen ”tupla”. Tyypillinen englantilainen ”sininen” kirjatun lähetyksen ristaus tehty kosmoskynällä. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.8.1942 2,50mk, yhteensä 5,00mk.

Yllä: Lentokirje Turusta 23.1.1935 West Hartlepooliin Englantiin laivalle S/S Wipunen, joka seilannut eteenpäin ja edelleen lähetetty 29.1.1935 Genovaan Italiaan, jonne saapunut 2.2.1935. 2½mk sininen ja 2mk violetti, yhteensä 4½mk. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk jokaiselta 20 grammalta, yhteensä 4,50mk.

Yllä: Kirje Helsingistä 16.3.1934 Weilheimiin Saksaan. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.Yllä: Kirje Helsingistä 3.8.1933 Saksaan. Ikkunakuoresta ei näy tarkalleen mihin mennyt. Tämä kohde on mukana sen takia, että siinä on saksalainen lentopostileima ”Mit Luftpost Befördert – Luftpostamt C2 Berlin”, vaikka kirjeestä ei ole maksettu lentolisää.  Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Yllä: Kirjattu kirje 18.6.1935 Helsingistä Berliiniin, Saksaan, 2½mk sininen ”tupla”. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.8.1942 2,50mk, yhteensä 5,00mk.

Yllä: Kirjattu kirje 13.5.1933 Turusta Thueriin, Saksaan. 2½mk sininen tupla, yhteensä 5mk. Kulkenut lentopostissa. Taksa: Taksa: Kirje ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.8.1942 2,50mk, yhteensä 5,00mk. (Lisätty 11.4.2014)Yllä: Neljännen painoluokan lentokirje 3.6.1934 Helsingistä Frankfurt Am Mainiin, Saksaan. Kuusi 2½mk sinistä, yhteensä 15mk. ”Mit Luftpost befördert Frankfurt (Main) 2 Flughafen”-leimaus. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (60-80g) 1.12.1931 – 31.10.1936 10,00mk, lentolisä Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk jokaiselta 20 grammalta – 4*20g eli 8,00mk, yhteensä 15,00mk.

Yleisesti ottaen muut Euroopan maat ovat Saksaa ja Englantia ”parempia” kohdemaita. Tosin voidaan todeta, että mitä suurempi maa sitä enemmän sinne on postia mennyt, lisäksi liikekirjeenvaihtoa käytiin niiden maiden kanssa, joihin Suomalaisilla yrityksillä oli kauppasuhteita.

Yllä: Kirje 23.3.1936 Helsingistä Niemesiin Ranskaan. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Yllä: Kirje 8.9.1933 Turusta Antwerpeniin Belgiaan. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Lentokirje 15.9.1933 Turusta Antwerpeniin Belgiaan. Leimaus: ”Mit Luftpost Befördert Postamt Köln-flughafen” eli kulkenut lentäen Saksaan Kölniin. Merkin päällä myös jokin pieni pyöreä leimaus. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk jokaiselta 20 grammalta, yhteensä 4,50mk.

Yllä: Kirje 12.5.1932 Helsingistä Ragusaan (nykyään Dubrovnik) Jugoslaviaan. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Kirje Turusta 22.7.1934 Ozd:n Unkariin. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. (Lisätty 23.2.2014)

Yllä: Kannuksesta 17.10.1936 Budapestiin Unkariin lähetetty kirje. Saapumisleima Budapest 21.10.1936. Edelleenlähetetty Budapestissa, vastaanottaja jatkanut edelleenlähetetystäkin osoitteesta jo matkaansa. Leimattu ”Levelszekreny”  postilaatikosta – ilmeisesti jossakin vaiheessa kirje on palautettu postilaatikkoon, josta se on sitten kulkenut postitoimistoon. Merkitty lopulta lipukkeella ”Elkötözött – Parti” eli lähtenyt ja lähetetty 9.11.1936 takaisin Suomeen, Kannukseen, josta ilmeisesti lähetetty vielä eteenpäin 15.11.1936 Helsinkiin, jonne tullut 17.11.1936. Taksa: Kirje ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. (Lisätty 11.4.2014)

Yllä: Lentokirje Lappeenrannasta 11.5.1932 Varsovaan Puolaan Berliinin kautta. ”Mit Luftpost Befördert – Luftpostamt Berlin C2” ja Berliinin lähtöleimaus 13.5.1932 kohti Varsovaa, jonne saapunut 13.5.1932. Varsovassa lyöty puolan kielinen seliteleimaus ja edelleenlähetetty Budapestiin Unkariin, jonne saapunut 16.5.1932. Budapestista edelleen lähetetty eteenpäin Adonyyn jonne saapunut 18.5.1932. Adony on pieni kaupunki n. 50km Budapestista Etelään. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk jokaiselta 20 grammalta, yhteensä 4,50mk.

Kauppi mainitsee kirjassaan, että merkillä ei ollut julkaisuaikanaan muita yksittäiskäyttöjä, kuin ulkomaan ensimmäisen painoluokan kirje, eli ainoa mahdollisuus ns. single postitteeseen olisi ulkomaan kirjeen (-20g) taksa. Tämä ei kuitenkaan ole täysin totta, sillä merkin julkaisuajankohdalta löytyy taksakombinaatoita, jotka tuottavat 2½mk:n taksan.

Yllä: Lentopostikortti Baarniin Hollantiin 16.12.1935 Helsingistä, Tukholman kautta. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.12.1931 – 30.11.1936) 1,50mk, postikortin lentolisä ulkomaille (1.4.1928 – 30.9.1942) 1,00mk, yhteensä 2,50mk. Taksa ollut 2,50mk 2½mk sinisen merkin julkaisuaikana. Käyttö virallisena myyntiajan puitteissa.

Yllä: Lentopostikortti Saksaan 16.12.1932 Helsingistä (Helsinki Avion). ”Mit Luftpost befördert Hamburg – Fuhlsbuttel Flughafen” – leimaus. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.12.1931 – 30.11.1936) 1,50mk, postikortin lentolisä ulkomaille (1.4.1928 – 30.9.1942) 1,00mk, yhteensä 2,50mk. Taksa ollut 2,50mk 2½mk sinisen merkin julkaisuaikana. Käyttö virallisena myyntiajan puitteissa. (Lisätty 28.4.2014)

Yllä: Postiennakkopainotuote (kuitti) Helsingistä 2.5.1935 Nummelle, postiennakon määrä 25mk. Taksa: Painotuote (-50g) 1.12.1931 – 30.11.1944, postiennakko (-100mk) 1.12.1931 – 31.12.1934 ja edelleen (-50mk) 1.1.1935 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 2,50mk. Taksa ollut 2,50mk 2½mk sinisen merkin julkaisuaikana. Käyttö virallisena myyntiajan puitteissa.

Yllä: Lunastettu postikortti kotimaassa, lähetetty ilman postimaksua Helsingistä 12.12.1933, jolloin lyöty T-leimaus. Lunastus postisäännön mukaan 2 kertaa puuttuvan postimaksun määrä, tässä tapauksessa 2x postikortin (1.12.1931 – 15.6.1940) 1,25mk taksa, eli 2,50mk. Käyttö virallisena myyntiajan puitteissa.

Yllä: Saksasta Bremenistä 27.5.1935 Helsinkiin lähetetty lunastukseen mennyt kirje. Lunastukseksi määrätty 2,50mk ja merkki mustemitätöity. Virallisen myyntiajan puitteissa.

Yllä: Paketti 8.6.1932 Koski HL:n. Kaksi 2½mk sinistä leijonaa. Paino 500g eli ensimmäinen painoluokka. Taksa: Paketti (-1kg) 1.7.1924 – 31.8.1942 5,00mk. Virallisen myyntiajan puitteissa.

Yllä: Yksin 2½mk merkillä lähetetty kirje 15.2.1935 Turusta laivalle S/S Karhula Kotkaan, eli kotimaassa. Laivayhtiöissä työskentelevien perheenjäsenet tiesivät, että mikäli laiva seilaa eteenpäin ulkomaille, ennen kuin kirje heidät saavuttaa oli järkevää käyttää ulkomaan kirjemaksua, sillä silloin kirje voitiin ilmaan ylimääräisiä ”kevätjuhlaliikkeitä” lähettää laivan perässä ulkomaille. Eli kirje lähetettiin tahallaan ylitaksaisena ja näin ikäänkuin maksettiin valmiiksi edelleenlähettämisen optio. Taksa: Kirje kotimaassa (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk. Ylitaksa. Vastaavia tavataan jonkin verran.

Yllä: Kirje Helsingistä 8.11.1932 Tartuun Eestiin. Kiinnostava sisältö; pitkä kirje koskien ”suomalaisuuden asiaa, eli Suomen kielen asemaa Suomessa ja kaksikielisyyttä; ajatukset eivät ole hirvittävän paljon muuttuneet aikojen saatossa. Taksa: Kirjetaksa Viroon = Pohjoismaihin  (-20g) 1.12.1931 – 31.11.1936 2,00mk. Ylitaksa! (Lisätty 28.8.2014)

Postin tarkoittaman käyttöajan jälkeen voidaan ajatella merkin käytön olevan ”filateelisesti merkityksetöntä”, kuten Kauppi kirjassaan asian ilmaisee. Olen tässä ehkäpä hieman eri mieltä, sillä yleisön haltuun myydyt merkit ovat olleet postitukseen virallisesti käypiä kuitenkin 31.12.1962 saakka, ja näin ollen ei merkin käyttöä voida postin tarkoittaman myyntiajan ulkopuolellakaan täydellisesti unohtaa. Toki jonkinlaisena vedenjakajana voidaan virallisen myyntiajan päättymistä pitää. 2½ markkaa sinisen käyttö virallisen myyntiajan ulkopuolella ei ole mitenkään erityisen tavallista, joskaan ei se erityisen harvinaistakaan ole.

Yllä: Toisen painoluokan lentokirje 1.3.1937 Prahaan. 2mk karmiini, 2½mk sininen ja 5mk olavinlinna, yhtensä 9½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (21-40g ) 1.11.1936 – 30.9.1940 5,50mk, lentolisä 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk jokaiselta 20 grammalta eli 4,00mk, yhteensä 9,50mk. 

Yllä: Vakuutetun kirjeen etusivu Tyrisevä 13.8.1938 Tampereelle. Vakuutusmäärä 1052mk. 2kpl 2½mk sininen ja yksi 10p harmaa, yhteensä 5,10mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk, kirjaaminen kotimaassa 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, vakuuttaminen (1001-2000 mk) 1.1.1935 – 30.6.1945 0,60mk, vakuutetun lähetyksen lakkaus 1.2.1924 – 30.11.1944 0,50mk, yhteensä 5,10mk. (Lisätty 15.9.2014)

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 5.1.1943.  Taksa (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945 2,50mk.

Yllä: Kirje kotimaassa 19.2.1941 Turusta Espooseen. 2½mk sininen ja 25p ruskea, yhteensä 2,75mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa, 16.6.1940 – 31.8.1942 2,75mk.

  Yllä: ”Palanut painotuote” Helsingistä 23.12.1950 Sandkullaan. Täysin sininen lähetys, 2½mk sininen ja 4½mk sininen, yhteensä 7mk. Taksa: Painotuote (-50g) 1.7.1950 – 31.12.1951 7,00mk. Myöhäinen merkin käyttö.

Yllä: Painotuote Helsingissä 7.1.1953, hyväleimainen 2½mk sininen nelilö. Taksa: Painotuote (-50g) 1.1.1952 – 30.6.1956 10,00mk. Myöhäinen merkin käyttö.

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012

*LaPe 2010 Postimerkkiluettelo