malli1930.fi

Vuoden 2017 huutokauppakevään avaus SFP 101

By

Vuosi 2017 on itsenäisen Suomen juhlavuosi ja tähän liittyvä FINLANDIA 2017 kansainvälinen postimerkkinäyttely Tampereella kruunaa filatelistien juhlavuoden. Tähän liittyen näyttelyyn osallistuvat keräilijät virittelevät kokoelmiaan maksimikuntoon ja on tietysti odotettavissa, että tämä vaikuttaa myös alkuvuoden huutokauppoihin. Nähtäväksi jää minkälaisia hintatasoja saavutetaan, se on ainakin varma-asia, että mallin 1917 keräilijät eivät tule halvalla pääsemään – siitä on osviittaa jo aiemmilta huutokauppakierroksilta hurjan kovien loppuhintojen ja hintanousujen osalta. Malli 1930 osalta huutokauppahinnat ovat olleet mielestäni kohtuullisella tasolla, mitään vastaavaa, jopa hieman hurmosmaista hintojen karkaamista ei ole tapahtunut, kuin mitä mm. juuri M17 osalta on nähty. Jostakin olen saanut päähäni, että M30 keräilykin on pienessä nosteessa, sillä en ole aivan samalla tavalla saanut kohteita noukittua kuin vielä vuosi sitten, eli ”apajilla” on myös muita ja tämä on minun mielestäni pelkästään positiivinen asia.

Yllä: 2mk violetin merkin ehdote arkin reunasta. Hammastamaton ilman liimaa. Oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Eilen päättynyt Suomen Filateliapalvelun 101 huutokauppa oli oikeastaan vuoden 2017 huutokauppakevään avaus, tällä kertaa myytävänä oli jonkin verran M30 kohteita, joista osa hyvinkin kiinnostavia. Jälleen nähtiin ihmeellisiä hintoja suuntaan ja toiseen sekä pienimuotoisia huutokilpailuja hyvien kohteiden osalta. M30 filateliaosastossa oli tällä kertaa jonkin verran kohteita myytävänä, niin ”leijona” kuin ”kuvamerkki” puolellakin.  Myytävänä oli mm. 2mk violetin leijonamerkin ehdotearkista leikattu hammastamaton ja liimoittamaton merkki. Näistä ehdotteista on tässäkin blogissa ollut aiemmin puhetta. Kysymyksessä on siis postimerkkien hyväksymiseen liittyvä muodollisuus, jonka yhteydessä tehtiin siis päättäjille näytiksi ilmeisesti yksi painoarkki (kaksi arkkia) merkkejä, joita ei hammastettu eikä liimoitettu. Näiden perusteella päättäjät hyväksyivät merkit painatukseen. Nämä ovat tulleet markkinoille ns. keittiön kautta, huhu kertoo, että sodan aikana kun postin arkistot siirrettiin pommituksia pakoon ”katosi” suuri osa materiaalia mystisesti. Nämä tulivat sitten myöhemmin markkinoille kuolinpesästä ja sitä kautta ovat löytäneet tiensä kokoelmiin. Se mikä on tärkeää ymmärtää on, että kysymyksessä ei ole humpuuki, vaan aito asia – eli kyseessä on ns. ehdotemerkki ja tämä kelpaa M30 filateeliseen kokoelmaan kyseisen merkin kohdalle hyvinkin tuomaan ns. ”kovuutta”. Lähtöhinta 20 euroa, myyntihinta 42 euroa.

Yllä: Virhevuosiluvulla 1591 painettu 10mk ruskean leijonan numerokuusilo. Oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Huutokaupan mielestäni kovin M30 ylilyönti oli leimaamattoman 5mk sinisen merkin arkin reunasta olevan siirtymän hinta, joka oli kokonaiset 180 euroa. Kysymyksessä oli kyllä kohtalaisen näyttävä pystysuuntainen siirtymä ja juuri tällaisista siirtymistä on aikoinaan leikkaamalla ”kehitetty”, silloin tällöin esiin tuleva ”muka-muka” yläreunastaan hammastamaton 5mk sininen merkki, jota siis ei oikeasti ole olemassakaan. Silti,  vaikka tähän liittyy tarina, on 180€ mielestäni aika kova hinta tästä kohteesta – tosin jälleen nähtiin, että ”kerjäläisten” viuhtominen ei rahamiehiä hidasta! Mielestäni mielenkiintoinen kohde oli 10mk ruskean leijonan virhevuosiluvulla 1591 painettu numerokuusilo – näitä on aina ajoittain myytävänä ja tällaiset virheellisyydet ovat ”hauskoja” kohteita. Kohteen myyntihinta oli karvan verran alle 50 euroa – itsekin huusin tätä kohdetta, mutta ei jäänyt tällä kertaa minulle.

Yllä: N reijitetyillä merkeillä frankeerattu postiennako-osoitekortti. Oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Kuvamerkkien osastossa myytävänä oli mm. 5mk olavinlinna-merkin ja 300mk lentokone-merkin erikoisuuksia. Ainoa mikä jäi mieleen oli 300mk merkin reunavesileiman siirtymä, joka myytiin pohjahinnalla 20 euroa. Tämä oli ostajalleen löytö, sillä siirtyneet reunavesileimat eivät merkillä sittenkään ole kovin yleisiä. Muistettava on, että M30 merkeillä reunavesileima voi olla merkillä vain arkin alimmalla tai ylimmällä rivillä ja näin ollen mahdollisuuksia per arkki on 20kpl. Näiden reunavesileimojen asentoja voi olla neljä. M30 postihistoria tai ”lähetykset” osastossa oli tällä kertaa myytävänä muutamia suojareijitettyjä merkkejä lähetyksillä, näistä ”N” reijitetyillä merkeillä frankeerattu postiennakkopaketin osoitekortti myytiin 166 eurolla. N tarkoittaa Notraco. Olen näistä reijitetyistä kohtalaisen tietämätön, enkä osaa sanoa, että mikä oli yksittäinen syy miksi tämän kohteen hinta lähti nousuun. Joku kortilla olleista merkeistä saattoi olla vaikea lähetyksellä tai reijityksen asento oli harvinainen. Ehkäpä joku valistaa minua tässä asiassa. Toinen ASEA reijitetty osoitekortti myytiin 25:llä eurolla.

Yllä: Lentokirje 13.5.1947 Vaasasta Tornioon. M30 12mk sininen leijona single. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.1.1947 – 31.12.1947) 10,00mk, lentolisä (-20g) kotimaassa (1.10.1942 – 31.12.1962) 2,00mk, yhteensä 12,00mk.  Oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Kotimaassa pikana lähetetty ehiökortti lisämerkillä vuodelta 1930 myytiin hinnalla 42 euroa. Kohteeseen oli laitettu maninta ”harvinainen” – tämä on mielestäni puolitotuus, vaikka näitä pikapostikortteja ei kasva puissa, eivät ne ole erityisen harvinaisia. Tästä kertoo sekin tosiasia, että samassa huutokaupassa oli myytävänä ”ehiökortit” osastossa M30 ehiökortti pikana lisämerkin kanssa. Hyvä kohde silti, express lipuke oli ”wanhan” mallinen ja se tietystikään ei haittaa. Kotimaassa oli kulkenut myös vakuutettu kirje, jolla oli maksuna käytetty mm. M30 300mk lentokone-merkkiä. Tämä oli sinänsä hyvä kohde, että 300mk merkin löytäminen pienikokoisella kuorella voi olla haastavaa – tällainen pienempikokoinen kuori, jolla merkkiä on käytetty on hyvä kokoelmaa varten, koska sen lisäksi sivulle mahtuu myös muuta. Myyntihinta oli 20 euroa, joka oli limitti. Hyvä kotimaan lentokirjekohde oli myytäänä kohdenumerolla 1842, kyseessä oli 12mk sinisen merkin single. Kirje oli lähetetty Vaasasta Tornion vuonna 1947. Hinta nousi aina yli 60 euron. Kotimaan saantitodistuskirje jäi myymättä 20 euron lähtöhinnalla, syynä varmaankin kohteen suuri koko.

Yllä: Kirje Tanskaan ilmeisesti Turusta 31.7.1945 lähetetty kirje, Tanskan sensuurin tarkastama. 5mk sininen single. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.7.1945 – 15.1.1946) 5,00mk. Oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Pohjoismaihin kulkeneita kohteita oli myytävänä vain yksi, 5mk sininen leijonamerkki yksin kirjeellä Tanskaan vuonna 1945 heinäkuussa ja se myytiin hintaan 41 euroa. Kohteen arvoa nostaa se, että 5mk sininen single kirjeellä ulkomaille on yksi harvinaisimmista M30 kohteista ja niitä tunnetaan vain kourallinen – keräilijät, joilla ei ole tätä harvinaisuutta voivat käyttää tällaista Tanskaan mennyttä aukontäyttäjänä. Vaikka kysymyksessä on Pohjoismaihin lähetetty kohde on Tanskan ja Ruotsin ero kohdemana näiden välillä kuin yö ja päivä. Siihen nähden, että vastaavista on aiemmin maksettu paljon enemmänkin oli hinta mielestäni, suttuisesta leimauksesta huolimatta, kohtalaisen edullinen.

Yllä: Lentopainotuote 13.5.1948 Helsingistä Englantiin, m30 6mk oranssi single. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.1.1948 – 30.6.1948) 3,00mk, painotuotteen lentolisä (per 5g) ulkomaille (24.19.1945 – 30.6.1953) 3,00mk, yhteensä 6,00mk. Vaikea. Oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Ulkomaille lähetettyjä kohteita oli myytävänä muutamia, näistä mielestäni paras oli lentopainotuote yksin 6mk oranssilla merkillä vuodelta 1948. Kohde on aidosti erittäin vaikea, sillä 3mk ulkomaanpainotuotteen taksa-aika oli vain kuusi kuukautta ja tähän taksa-aikaan ei sisältynyt joulu, mikä varmasti olisi lisännyt myös ulkomaille lähetettyjen painotuotteiden määrää. Lähtöhinta oli 30 euroa ja kohde myytiin 55 eurolla. Myytävänä oli myös Saksaan lähetetty postikortti 15mk punaisella leijonamerkillä, joka oli leimattu laivalla ”paquebot” ja merkki leimattu Ruotsissa Tukholmassa. Tällä kortilla oli lyhyt tervehdys ja minusta se olisi voinut kulkea yhtä hyvin painotuotteena. Myytiin 35€ hintaan.

Yllä: Lentokirje 21.12.1949 Haminasta Zürichiin Sveitsiin, 24mk ruskeanvioletti single. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.7.1948-31.10.1949) 15,00mk, lentolisä (per 5g) ulkomaille (24.10.1945 – 30.9.1957) 3,00mk*3=9,00mk, yhteensä 24,00mk. Oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Sveitsiin M30 24mk ruskeanvioletilla singlellä lähetetty lentokirje myytiin hintaan 20 euroa, tämä oli ehkä pieni yllätys, sillä kohtalaisen hyviä 24mk singlejä ei sitten kuitenkaan kasva puissa. Toki vaihtoehtoja on aika monia, mutta silti vaikuttaa edulliselta. Tämä on mielestäni ihan siisti kohde tämän merkin kohdalle, vaikka toinen leima onkin osunut kuoren ylälaitaan. Sodan aikainen Turkkiin Neuvostoliiton kautta kulkenut kirje myytiin 22 eurolla. Kohde oli postinkulkureittinsä takia hyvä sodanaikaista postia keräävälle. Kiinaan lähetetty kirje 30-luvulta jäi myymättä 20 euron limitillä. Kanadaan 1946 lähetetty aikainen sodan jälkeinen paketti(kortti) myytiin 33 euron hintaan – tämä kohde on parempi kuin miltä ensi silmäyksellä näyttää, nimittäin pakettiposti aukesi sodan jälkeen verattaen myöhään ja ne, jotka ovat kiinnostunut postin avautumisesta ja ”normalisoitumisesta” sodan jälkeen olivat tästä varmasti kiinnostuneita (tai olisi pitänyt olla). Argentinaan mennyt pikalentokuori M30 100mk Helsinki-merkillä ja 15mk M54 merkillä jäi myymättä.

Yllä: Sveitsiin  27.7.1945 Helsingistä lähetetty 3mk punainen ehiökortti. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.7.1945 – 31.8.1945) 3,00mk. Erittäin harvinainen. Oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Ehiökorttien osastossa oli myytävänä yksi kanuunakohde M30 harrastajalle, nimittäin Sveitsiin lähetetty 3mk punainen ehiökortti. Esittelytekstissä oli kirjoitettu, että näitä tunnetaan vain kaksi kappaletta ”oikein käytettynä”. Oikea lukumäärä lienee kolme ja mahdollisesti lisäksi joku suspekti kappale, josta tuskin kukaan voi mennä takuuseen. Joka tapauksessa kiven kova kohde. Jälleen kerran huomataan, että Filateliapalvelun sivuilla oli näkyvissä vain kortin etupuoli. Kun sitä katsotaan, niin vaikuttaa siltä, että kyseessä on tilanne, jossa kortilla ei ole mitään tekstiä…. eli kyseessä olisi painotuote. Tästä johtuen pitäisi AINA olla vastaavissa kohteissa kumpikin puoli kuvattuna. Tämän kortin osalta tilanne on se, että toisella puolella on asianmukainen ”kirje” kirjoitettuna ja kortti on näiltä osin aivan OK. Lähtöhinta oli 300 euroa ja kortti myytiin 544 eurolla. Hinta oli edullisempi kuin mitä vastaavasta kortista on aiemmin maksettu, toki huutomaksuineen mennään noin kuuteen ja puoleen sataan. Tämä olisi mahtunut minullekin, mutta rahkeet eivät riittäneet tällä(kään) kertaa.

Lisäys 27.1.2017: Märehdittyäni tätä korttia muutaman päivän ja soiteltuani itseäni viisaammille siihen liittyen olen tullut siihen lopputulokseen, että se on liian kaunis ollakseen totta, nimittäin kortin lähettämisen aikaan 27.8.1945 lisämaksuton pintapostiyhteys Suomen ja Sveitsin välillä oli vielä kiinni. Kyseinen yhteys aukesi vasta 25.9.1945. Tätä ennen posti toki kulki maidemme välillä, mutta vain lentopostina. 18.8.1945 postia kuljettanut lentolinja siirtyi kulkemaan Tukholman ja Pariisin kautta ja tätä aiemmin se kulki Englannin kautta. Näin ollen uskaltaudun sanomaan, että kortti tuskin on kulkenut lainkaan.

 

 

 

 

HTO huutokauppa nro. 35

By

HTOn Syyskuun huutokauppa loppui 21.9. ja mukana oli useita kiinnostavia M30 kohteita. Varsinaisen huutokaupan loppumisajan klo. 20 jälkeen huudot jatkuivat muutamien kohteiden osalta vielä kohtalaisen pitkään ja kohteiden uudet omistajat olivat selvillä vasta noin kello yhdeksän. Myytävänä oli sekä filateliaa, että postihistoriaa, mikä on tietysti keräilijän kannalta mukavaa. Mukana oli myös muutamia erittäin hyviä kohteita, jotka kelpaavat vaativaankin kokoelmaan. Myös isompia kokoelmaeriä M30 fokuksella nähtiin kohteiden joukossa. Kaiken kaikkiaan M30 filateliaosastolla oli myytävänä yli 50 kohdetta ja M30 postihistoriaa yli 70 kohdetta, eli ihan kohtalainen määrä myytävää. Hinnoittelu lähtöhintojen osalta oli ”sekalaista”, osa kohteista oli mielestäni reippaasti ylihinnoiteltu osan ollessa jopa alihinnoiteltuja. Jälleen kerran nousee esiin se, että filatelia ja erityisesti postihistoria ovat taitolajeja, eli tieto on valtaa. Kilpailu kohteista kuitenkin osoittaa, että tietoa on ja sitä käytetään. Aloitan jälleen filateliasta ja siirryn postihistoriaan, jossa edetään ”läheltä kauas”. En ole vielä saanut lupaa meklarilta käyttää kuvia, mutta otan silti riskin ja mikäli lupaa ei heru poistan kuvat – siihen asti ne olkoon mukana.

35_raxmywv32z_xa0036Yllä: 4mk Postitalo merkin laskos. Limitti 25 euroa, myyntihinta 30 euroa.

Myytävänä oli useita laskoksia, joista tällä kertaa useat olivat ns. hyviä, eli näyttäviä ja leveitä, joissa laskos näkyy selvästi. Laskosten lähtöhinnat eivät olleet edullisia, vaan ne oli mielestäni asetettu kohtalaisen korkealle. Myytävänä oli laskoksia 4mk Postitalo, 7mk Postitalo, 10mk Saimaa, 15mk Olavinlinna, 20mk Postitalo, 25mk Puunhakkaaja, 35mk Olavinlinna ja 40mk Puunhakkaaja merkeistä. Näistä ainoastaan 7mk Postitalo (joita oli samassa kohteessa 2kpl) ja 35mk Olavinlinna-merkissä olevat laskokset eivät olleet mitenkään erikoisia. Lähtöhinnat vaihtelivat kympistä neljään kymppiin ja kaikki menivät kaupaksi.

35_pm0dt9jr8g_xa0043Yllä: 50mk Tampere loistoleimattu, Helsinki 14.5.1943. Merkki julkaistiin 2.5.1942 ja sitä painettiin kaiken kaikkiaan neljälle eri paperilaadulle. Näistä ensimmäinen eli lumppusellupaperinen (LSP) tilauserä numero 498 oli painosmäärältään vain 200 tuhatta kappaletta ja sen loistoleimatut merkit eivät ole helppoja. Nämä tunnistaa siitä, että järjestyksessä seuraava tilauserä (668) painettiin vasta elokuussa vuonna 1945. Myyntihinta 36 euroa. 

Loistoleimattuja leijonamerkkejä oli myytävänä jonkin verran, kaikki kympin lähtöhinnalla. Kaupaksi limitillä meni noin puolet loistokohteista ja vain yksi kohde nousi yhteentoista euroon, tämä oli 10mk sininen loisto. Kuvamerkkien osalta vaaleanvioletin 10mk Saimaa kuvamerkin loisto myytiin 15 eurolla, 16mk linja-auto 13 eurolla ja 300mk lentokonemerkkejä 11 ja 13 eurolla. Kallein loistokohde oli 50mk Tampere kuvamerkki ensimmäisen paperin merkillä (14.5.1943), jonka hinta nousi aina 36:n euroon. Tässä ei ole ihmeteltävää sinänsä, sillä nämä 50mk varhaisemmat loistoleimaukset ovat ”ihan oikeasti” vaikeita kohteita. Myytävänä oli myös muutamia siirtymiä, jotka mielestäni olivat aika ”laimeita”, tarkoitan tällä, että kyseessä ei ollut varsinaisia siirtymiä, joissa näkyy paljon kahta merkkikuvaa, vaan hiukan tavallista huonopia keskityksiä, joissa on aavistuksen verran seuraavaa merkkikuvaa. Siirtymät jäivätkin suureksi osaksi myymättä. Pari tarttumaakin oli kaupan, nämä menivät kaupaksi limitillä.

35_h0bjn4kxyd_sb0586Yllä: Postiosoitus, jolla osoitusmäärä 100-tuhatta markkaa. Lempäälä 23.10.1948, 24mk ruskeanvioletti single. Taksa: Postiosoitus (75001mk-100000mk) kotimaassa (1.1.1948 – 30.11.1948) 24,00mk. Vaikea yksittäispostite.

M30 filateliaosastolla oli myytävänä myös kaksi M30 kokoelmaa, joista toinen #558 esiteltiin otsikolla ”Upea kuvamerkkikokoelma kolmessa paksussa mappikansiossa” ja toinen #559 otsikolla ”Valtaisa m30 leijonakokoelma, paljon rivileima- ja numeroleimalähetyksiä, loistoja, siirtymiä, firmareijitteitä yht. 14 kansiossa”. Lähtöhintaa kuvamerkkikokoelmalle oli laitettu 250 euroa ja leijonamerkkikokoelmalle kokonaiset 1500 euroa. Tällaisten hintojen edessä alkaa filatelisti luonnollisesti miettiä, että onkohan kansioissa suuriakin aarteita ja lähtee ottamaan asiasta selvän. Pettymys oli jonkinlainen, kun kohteita selailtuani toteisin, että kumpikin kohde oli minulle sisältöönsä nähden liian kallis. Kuvamerkkikokoelmassa oli sellaista tavaraa, jonka avulla aloittava M30 keräilijä pääsisi vauhtiin sopuhinnalla, mutta leijonamerkkikokoelmassa ei mielestäni ollut aineksia alkuunkaan niin korkeaan lähtöhintaan kuin sille oli laitettu. Hyvien kohteiden ja hyvien postihistoriallisten ulkomaankohteiden määrä oli tavattoman pieni suhteessa hintaan. Kysymyksessä oli tilanne, jossa 2000kpl alle euron kohdetta ja muutama ”pikkuhyvä” oli myynnissä 3/4 hintaan, eli nykymarkkinoita ajatellen aivan liian kalliilla. Tämän ajatuksen jakoi ilmeisesti myös muu ostava kansa ja leijonamerkkikohde jäi myymättä, kuvamerkkikohteen hinta nousi aina 345 euroon saakka.

35_c8xp0m1b2y_sb0888Yllä: Vakuutettu kirje Bergöstä 14.6.1945 Helsinkiin. Merkkeinä 2kpl 3½mk M30 leijona ja 3kpl 10p harmaa leijona, yhteensä 7,30mk. 10p harmaat leijonat sellupaperia (SP). Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1,9,1942 – 30.6.1945) 3,50mk, kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, vakuuttaminen (-1000mk) (1.1.1935 – 30.6.1945) 0,30mk, yhteensä 7,30mk. Vaikea 10p sellupaperisen merkin käyttö postilähetyksellä. Jäi myymättä, limitti oli 300 euroa.

Jos kohta merkkipuolella oli muutamia hienoja laskoksia myytävänä, niin postihistorian puolella olikin sitten useita erittäin kiinnostavia kohteita. Yksi näistä oli postiosoitus vuodelta 1948, jolle merkitty osoitusmäärä oli satatuhatta markkaa ja maksuna oli käytetty 24mk ruskeanviolettia merkkiä yksin. Kysymyksessä on erittäin mielenkiintoinen 24mk merkin yksittäiskäyttö harvinaisella postiosoituksella. Miksi harvinaisella? Siksi, että postissa oltiin 1930-luvun alun jälkeen tultu tarkemmaksi postiosoituslomakkeiden hävittämisen kanssa ja niitä on säilynyt ilmeisesti vain vähän kokonaisina 1930-luvun alun jälkeen ja erityisen vähän 1940 ja 1950 luvuilta. Kohteen lähtöhinta oli 50 euroa ja sillä se myös myytiin. Tälle 24mk leijonamerkille on hyvien yksittäispostitteiden löytäminen kiven alla, muita hyviä ovat ulkomaan kirjattu kirje, joka on paras kohde kyseiselle merkille, ulkomaan lentokirje ja ulkomaan toisen painoluokan kirje. Myytävänä tässä huutokaupassa oli loistoleimainen toisen painoluokan kotimaan kirje 24mk singlenä, joka sekin on ”ihan ok” kohde kymmenellä eurolla.

35_83r07ky925_skannam0084Yllä: Postikortti 7.6.1934 Tampereella. Iso siirtymä 1,25mk keltaisella leijonamerkillä. Taksa: Postikortti kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 1,25mk. Myyntihinta 47 euroa.

Toinen kotimaassa kulkenut kova kohde oli vakuutettu kirje, jolla oli käytetty vakuutusmaksun maksamiseen kolme 10p harmaata sellupaperille painettua M30 leijonamerkkiä. Kuten tämän blogin lukijat tietävät ovat 5p ja 10p leijonamerkkien sellupaperille painetut merkit postitteilla hyviä kohteita. Tällä kertaa, joku oli saanut hyppysiinsä juurikin tällaisen hyvän kohteen ja ymmärtänyt hakea sille attestin Hannu Kaupilta. Lähtöhinta oli kuitenkin laitettu niin korkealle, että sitä ei kukaan suostunut maksamaan. Itsekin hieman hymähdin sen nähdessäni – kohteeseen olisi mielestäni sopinut hyvin noin 50 euron lähtö, mistä se sitten ehkäpä olisi hieman noussutkin, varsinkin kun mukana oli atesti. Myytävänä oli myös paljon puhuttu M30 50p vihreällä singlellä varustettu pääsiäiskortti rintamille. Näitä on nyt alkanut ”pullahdella” esiin enemmänkin ja tietojeni mukaan niitä tunnetaan jo ainakin 10-15 kappaletta. Lisäksi myytävänä oli M30 rulla, eli automaattimerkkien postitteita. Nämä ovat mielestäni aika hyviä kohteita, varsinkin ulkomaille menneet. Myytävänä olleista kohteista yksi oli lähetetty Eestiin ja sieltä takaisin Suomeen ja toinen, 1mk oranssi single postikortti, Ruotsiin. Mielenkiintoinen kohde oli myös voimakkaasti siirtynyt 1,25mk keltainen leijonamerkki postikortilla kotimaassa. En ole aiemmin nähnyt näin näyttävää siirtymää tällä merkillä – ilmeisesti moni muukaan ei ollut, nimittäin kohteen hinta nousi aina 47 euroon saakka. Arkistointireijät kortissa hiukan himmensivät kohdetta, mutta mielestäni näyttävä siirtymä on kyseessä.

35_x2vz568w4b_sb0614Yllä: Painotuotepostikortti Viroon, Kausala 21.12.1942. M30 50p vihreä. Leimattu: ”RETOUR – vaihto toistaiseksi keskeytetty”. Rivileima ”Erottaja”. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.10.1942 – 31.8.1945) 1,00mk. Alitaksa! Lähtöhinta 120€, jolla kohde meni kaupaksi.

Myytävänä oli myös pari kiinnostavaa sodanaikaista kohdetta Viroon, jonne juurikin sodan aika ja mielenkiintoiset postin kulkuun liittyvät ”kommervenkit” tekevät näistä kohteista mielenkiintoisia. Nimittäin kun Viroon menneestä postista puhutaan on syytä muistaa, että Suomen ja Viron välillä oli postisopimus, jonka mukaan käytetty taksa oli Pohjoismaiden taksa. Tässäkin blogissa on tätä asiaa kerrattu. Lisäksi kun sodanaikaista postia Viroon tarkastellaan tulee huomata, että Viro oli ikävässä välikädessä Neuvostoliiton ja Saksan ristitulessa sodan aikana ja koki oikeastaan kolme miehitystä sodan aikana. Ensin Neuvostoliitto pakotti Viron hyväksymään neuvostojoukkojen tulon maahan ja myöhemmin liitti Viron itseensä neuvostotasavaltana. Sitten vuonna 1941, Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon Viro jäi Saksalaisten miehittämäksi vain tullakseen uudelleen Neuvostoliiton miehittämäksi vuonna 1944. Näihin miehitysaikoihin liittyy kiinnostavia postinkulkuun ja postinkulun keskeytymiseen liittyviä asioita, joita mm. Esko Seitsonen on ansiokkaasti esitellyt kokoelmassaan viimeksi LAPOEX-15 näyttelyssä. Myytävänä oli kaksi painotuotepostikortti, joista toinen oli vuodelta 1941 ja toinen vuodelta 1942. Tämän 1942 kortin kulku oli keskeytynyt, sillä lähettämisen aikoihin oli postiyhteys yksityispostin osalta Viroon suljettu. Tähän olivat johtaneet mielenkiintoiset syyt, joihin palattakoon myöhemmin uudelleen. Joka tapauksessa kysymyksessä oli kaksi kiinnostavaa postihistoriallista kohdetta Suomesta Viroon.

35_b1gqc4a9wf_sb0890Yllä: Tavaranäyte pikana Ruotsiin, Helsinki 25.5.1948. Leimattu ”hyväksytty vietäväksi H:ki II tullikonttori”. Taksa: Tavaranäyte (-50g) ulkomaille (1.1.1948 – 30.6.1948) 6,00mk, pikalisä Pohjoismaihin, eli sama kuin kotimaassa (1.1.1948 – 31.12.1951) 25,00mk , yhteensä 31,00 markkaa. Hyvä ja vaikea kohde, myyntihinta sata euroa.

Myytävänä oli Ruotsiin lähetetty pikatavaranäyte, eli erinomaisen hyvä kohde. Tavaranäytteet ulkomaille ovat harvinaisia ja lisäpalveluilla erinomaisia. Tämä tavaranäyte oli ”samaa satsia” kuin aiemmin Suomen Filateliapalvelun huutokaupassa myyty kolmen tavaranäytteen erä, ainakin lähettäjä ja vastaanottaja olivat samat. Näytteelle oli myös leimattu ”hyväksytty lähetettäväksi” Suomen tullin toimesta. Tämä meni minulta jostain syystä hiukan ohi, se olisi ehkä mahtunut jopa kokoelmaani, mutta jätin tällä kertaa mahdollisuuden käyttämättä. Lähtöhinta oli sata euroa, jolla vasta jälkimyynnistä tämä meni kaupaksi. Onneksi joku ymmärsi hyvän päälle, vaikka itse olinkin hiukan kuutamolla.

35_2y39q7mtz1_sb0591Yllä: SS Hroar laivalta Tanskaan Kööpenhaminaan lähetetty konossementtikirje. Asianmukaiset ”paquebot” ja ”Skibspost” leimat, sekä Kööpenhaminan tuloleima 27.11.1951 ja neliskanttinen Kööpenhaminan sataman? leimaus laivapostin varmenteena. M30 10mk ruskehtavanlila tupla. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.7.1950 – 31.12.1951) 20,00mk. Myyntihinta 194 euroa. Hyvä kohde tälle merkille.

Kiinnostavaa kyllä 10mk ruskehtavanlila leijonamerkki on haasteellinen kohde hyvällä lähetyksellä. Tällä kertaa myytävänä oli vaativaankin kokoelmaan riittävän hyvä kokoelmakohde tälle merkille, nimittäin kahdella 10mk merkillä maksettu laivalta lähetetty konossementtikirje Tanskaan. Laiva, jolta kirje oli lähetetty oli SS Hroar ja kirjeellä oli asianmukaiset leimat, mm. Köpenhaminan tuloleima ja laivapostin oikeellisuuden todistava leimaus. Näissä laivapostikohteissa on tärkeää, että kyseessä ei ole filunki, eli toisinsanoen filateelinen lähettäminen tai muu tekeleenomaisuus. Tässä kohteessa nämä asiat olivat kunnossa. Kohteen hyvyys ei jäänyt huomaamatta, sillä sen hinta nousi satasen lähtöhinnasta (joka mielestäni ei ollut alhainen) aina 194 euroon saakka. Kohteesta kilpailtiin vielä huutokaupan muiden kohteiden päätyttyä. Muita kiinnostavia kohteita Pohjoismaihin edusti mm. postimerkkeilijäyhdistysten valtuuskunnan sensuroima kirjattu kirje Ruotsiin, tästä mielenkiintoisesta sensuurista on aiemmin puhuttu tässäkin blogissa. Kirje oli lähetetty kahdella 3½/2,75mk violetillä merkillä ja se on mielestäni ihan kohtalainen kohde tälle merkille, vaikkakin epäilemättä filatelistien lähettämä. Myyntihinta oli 12 euroa, joka oli mielestäni edullinen.

Myytävänä oli myös muutama ”Saksan erikoistaksainen” kohde, joista yksi oli parempikin kirjattu lentokirje oikealla kymmenen markan taksalla. Tämä ei mennyt kaupaksi kolmella kympillä, joka mielestäni ei ole kyseisestä kohteesta paha hinta. Unkariin erikoistaksa-aikaan lähetetty lentopostikortti oli sama kohde, joka tässäkin blogissa oli aiemmin todettu väärätaksaiseksi. Nimittäin postikortin lentolisä Unkariin erikoistaksan aikana oli neljä markkaa, eli kansainvälinen lentotaksa. Tästä ostaja kärsi 43 euron edestä. Kohde on sinänsä ihan hieno ja vaikea – mutta ”tarkkana kuin porkkana!” piti taas kutinsa.

35_sxgd2yjf4w_xh0092Yllä: Lentopostikortti 27.3.1954 Helsingistä Englantiin. M30 9mk oranssi tupla, yhteensä 18mk. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.1.1952 – 31.5.1956) 15,00mk, postikortin lentolisä Eurooppaan (24.10.1945 – 30.9.1957) 3,00mk, yhteensä 18,00mk. Myyntihinta 10 euroa. Hyvä postihistoriakohde tälle merkille.

Englantiin lähetetty lentopostikortti kahdella 9mk oranssilla myytiin hintaan 10 euroa, joka mielestäni oli alhainen. Nämä 9mk oranssit ovat nimittäin aikamoisen vaikeita millään vähääkään paremmalla kohteella, eli sama tilanne kuin 10mk ruskehtavan lilan merkin kanssa. Merkki julkaistiin verrattaen myöhään (9.1.1950) ja sille ei ollut ”filatelisesti merkittävän” käyttöajan puitteissa juurikaan mitään erikoisen hienoja käyttökohteita ja sen alkuperäinen käyttötarkoitus oli toimia kotimaan postikortin postimaksuna. Muistan etäisesti, että aiemminkin olen nähnyt tällaisen hyvin samanlaisen postikortin olleen myynnissä ja tuolloin siitä kilpailtiin tiukasti, tämä tapahtui marraskuussa 2015 ja myyntihinta Saksaan lähetetylle vastaavalle kortille oli tuolloin yli 40 euroa.. Tällä kertaa kortti meni limitillä, lieneekö kohdetekstissä mainittu ”kortilla taite” vaikuttanut asiaan.

35_4q3swz97da_sb0897Yllä: Paketin takaisinlähetys Ranskaan, joka maksettu alkuperäiselle Ranskalaiselle pakettikortille. Maksettu yhteensä 305mk käyttämällä M30 300mk lentokone ja M54 5mk sinistä leijonamerkkiä. Taksa ei ole minulle selvä, toivottavasti pian julkaistava uusi taksakirja valottaa asiaa. Erinomainen postihistoriakohde. Myyntihinta 22 euroa.

Yksi erittäin mielenkiintoinen, mutta minulta ikävä kyllä ohi mennyt kohde oli Ranskasta Suomeen lähetetyn paketin takaisinlähettäminen. Kohde oli siis ranskalainen pakettikortti, jolle oli aivan oikein mitätöity ranskalainen 15 frangin veromerkki, nimittäin pakettiposti Ranskasta Suomeen kulki rautateitse ja maksut maksettiin veromerkeillä, eikä postimerkeillä. Paketin vastaanottaja on jostain syystä ollut tuntematon ja paketti on lähetetty takaisin. Postisäännön mukaan tämä olisi tapahtunut kotimaiselle paketille siten, että lähettäjä olisi joutunut lunastamaan paketin, mutta koska kysymyksessä oli ulkomailta tullut paketti ja vieläpä rautateitse eikä postitse kuljetettu, tuli takaisinlähetyspostimaksu maksaa. Minulle on epäselvää, että koituiko tämä maksu tässä tapauksessa postin vahingoksi vai oliko mahdollisesti niin, että vastaanottaja on joutunut ehkäpä lunastamaan tämän vielä erikseen Ranskassa ja rahaa on ehkäpä tuloutettu takaisin Suomeen. Joka tapauksessa kiinnostava kohde.

35_rjsfaknp0q_skannai0076Yllä: Lentokirje Yhdysvaltoihin 12.12.1941 Helsingistä. Leimattu ”RETOUR – postiyhteys toistaiseksi keskeytynyt”. M30 10mk Saimaa ja 1½mk harmaa, yhteensä 11½mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk, lentolisä jokaiselta 5 gramalta Yhdysvaltoihin (1.4.1938 – syksy 1944) 8,00mk, yhteensä 11,50mk. Harvinainen.

Euroopan ulkopuolelle lähetettyjä kohteita oli myynnissä muutamia. Näistä eittämättä paras oli Yhdysvaltoihin 12.12.1941 lähetetty lentokirje, jolle oli leimattu ”RETOUR postiyhteys toistaiseksi keskeytetty” leimaus. Tämä kirje on ilmeisesti laitettu postilaatikkoon, josta se on postin toimesta noukittu ja leimattu edellä mainitulla tavalla. Kysymyksessä on postihistoriallinen harvinaisuus, sillä lentopostin kulku Yhdysvaltoihin oli keskeytettynä tietojeni mukaan vain kaksi päivää joulukuussa 1941. Keskeytys johtui siitä, että Japani oli 7.12. hyökännyt Pearl Harbouriin ja tästä johtuen myös Saksa ja Italia julistivat sodan Yhdysvalloille 11.12.1941. Suomi oli akselivaltojen liittolainen ja tästä johtuen postinkuljetus keskeytyi. Saksalaiset ilmoittivat kuitenkin 13.12.1941, että lentopostin kauttakulku Saksan kautta Lissaboniin ja sitä kautta Yhdysvaltoihin sai jatkua. Tunnetaan 13.12. ilman kyseistä keskeytysleimausta kulkenut kohde. Minulla on kuori, joka on kulkenut ja leimattu normaalisti 9.12. ennen 11.12. sodanjulistusta. Maaposti Suomesta Yhdysvaltoihin kuitenkin keskeytyi tässä yhteydessä pidemmäksi ajaksi. Posti Yhdysvalloista Suomeen keskeytyi ”kokonaan”, auetakseen uudelleen vasta keväällä 1945. Kyseinen kohde on siis aivan erinomainen ja siitä ”taisteltiinkin” pitkään muiden kohteiden loppumisen jälkeen. Loppuhinnaksi tuli 185 euroa, mikä ottaen huomioon kohteen harvinaisuuden tuntuu näin jälkikäteen edulliselta. Kirje oli myytävänä lentopostikohteiden osastolla.

Etiäinen kertoi minulle, että olen nähnyt erään huutokaupan Euroopan ulkopuolelle lähetetyn kohteen aiemmin myytävänä ja kyseessä olikin de ja vu eli uudelleen näkemisen kokemus: Kohde numero 622 kohdeselosteella ”10 mk kuvam. 4 kpl + 1 mk sens. lentokuorella Amerikkaan Turku 29.8.45, 3 viikon taksa !” on aiemminkin ollut myytävänä Merkki Albertin huutokaupassa  ja se esiteltiin tuolloin tässäkin blogissa. Lähtöhinta oli nyt sata euroa, jolla sillä kohdetta ei kukaan ostanut. Viimeksi kävi samalla tavalla, lähtöhinta oli silloin 30 euroa korkeampi. Kohteen ”oikea” lähtöhinta on mielestäni ehkäpä 30-40 euron luokkaa.

35_s98nvbt7d3_sb0514Yllä: Ehiökortti 24.3.1944 UM:n Helsinkiin, josta kuriiripostina Saksaan. M30 2mk keltainen ehiökortti. Taksa: Postikortti kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,00mk. Harvinainen.

Ehiöiden osastossa oli myytävänä muutamia kiinnostavia kohteita.  Tarjolla oli mm. Egyptiin lähetetty 1½mk punainen ehiökortti ja yksi huutokaupan parhaista kohteista, sodanaikainen Helsinkiin 1944 lähetetty ehiökortti, jossa vastaanottajana oli ”Ulkoasiainministeriö, Helsinki – Suomen lähetystö, Berlin”. Kortti on kulkenut suurella todennäköisyydellä ulkoministeriön sisäisen postin kuriirin mukana Berliiniin. Tämä kohde oli ilmeisesti mennyt suurimmalta osalta postihistoriakerääjiä ohi, vaikka kohteen selosteessa mainittiin kuriiriposti. Kohde myytiin 10 euron lähtöhinnalla, joka mielestäni oli erittäin edullinen. Sotilaspostin osastossa oli lisäksi myytävänä M30 2mk keltainen ehiökortti, joka oli lähetetty Lempäälän Internointileiriltä ja joka oli leirillä leimattu, kortti meni 50 euron pohjahinnalla kaupaksi.

Mainitsin aiemmassa kirjoituksessani, että pitää olla tarkkana, kun ostaa postihistoriakohteita ja tämä toteamus piti paikkaansa tälläkin kerralla. Unkariin lähetetyn lentopostikortin lisäksi oli myytävänä useita kohteita, joiden taksa oli vähintäänkin epäselvä. Näitä olivat mm. muuten erittäin kiinnostava M30 ehiöpaluukortti generalgouvernementista, jolla oli 50p alitaksa, Sveitsiin lähetetty postikortti, joka oli lähetetty postikortin taksalla, vaikka sillä oli vain viisi sanaa ja olisi mennyt painotuotteen taksalla, edelleen lähetetty hienon näköinen kirje Sveitsistä, jonka Suomessa lisätty merkki ja taksa olivat vähintäänkin outoja, sekä keltainen M30 2mk single lehtikääreellä, jolla ei ollut näkyvissä mitään mistä olisi voinut päätellä milloin kyseinen kohde on liikkunut. Itse kukin voi miettiä, kuinka helppoa ja yksinkertaista on olla aina 100% skarppina ja pystyä hahmottamaan kaikki kommervenkit… Pointti lieneekin, että kun kysymys on kalliimmista kohteista niin on parempi tarkistaa asia etukäteen juurta jaksaen, jotta ei tule mitään ikäviä yllätyksiä.

Kaiken kaikkiaan tästä HTO:n 35. huutokaupasta jäi mieleen se, että mukana oli monta hyvää M30 kohdetta!