Yllä: 4mk postitalo tilauserän 402 (3-1940) arkki (taitettu puoliksi ja scannattu)

Postin kiertokirjeessä 19/1939 kerrottiin uuden 4mk postitalo merkin julkaisemisesta ja merkki julkaistiin 1.3.1939. Painosmäärä oli yhteensä 6,0 miljoonaa kappaletta, kolmessa eri tilauserässä: 372 (2-1939), 375 (3-1939) ja 402 (3-1940), joita kutakin painettiin 2,0 miljoonaa kappaletta. Kuva-aiheena on (kuten nimestä voi helposti päätellä) Helsingin pääpostitalo, joka valmistui 1938 ja sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Erik Lindroos, Jorma Järvi ja Kaarlo Borg. Mielenkiintoinen detalji itse rakennuksesta on, että taloa laajennettaessa 1950-luvulla tehtiin lisäkerroksien lisäksi rakennuksen katolle Helsingin ensimmäinen helikopterikenttä. Merkin on piirtänyt Signe Hammarsten-Jansson ja kaivertanut A. Laurén ja se painettiin Suomen Pankin Setelipainossa.

Yllä: 4mk postitalon kolme tilauserää, vasemmalla oleva tilauserän 372 merkki on 0,8mm hammasteella, kun taas oikealla oleva tilauserän 402 merkki 0,9mm hammasteella. Hammasteneulan koon huomaa parhaiten juuri pareista tai reunakappaleista. Silminkin voi nähdä, että 0,8mm neulan reikien väli on hieman suurempi kuin 0,9mm neulan. Paras tapa tunnistukseen on kuitenkin vertailu ns. ”varmaan tapaukseen”

Yllä: Tilauserän 402 eri liimoja, vasemmalla kellertävä puolikiiltävä liima (Lm2) ja oikealla keltainen liisteriliima (Lm4)

Merkin alkuperäinen käyttötarkoitus oli käyttö kotimaan (<20g) kirjatun kirjeen postimaksuna. Merkissä on käytetty lumppupaperia (Paperi 1) ja kolmen erilaista liimaa: Tilauserissä 372 ja 375 liimaa 1 (arabikumi), tilauserässä 372 ja 402 liimaa 2 (kellertävä puolikiiltävä liima) ja tilauserässä 402 liimaa 4 (keltainen liisteriliima). Merkkiin liittyy myös perforointiin liittyvä detalji, eli osa 4mk postitalomerkeistä on hammastettu 0,8mm paksuisilla  ja osa 0,9mm paksuisilla hammasteneuloilla. Tarkemmin sanottuna tilauserä 375 on hammastettu 0,8mm neuloilla ja 402 0,9mm neuloilla. Tilauserän 372 merkkejä on hammastettu kummallakin neulapaksuudella. Merkin väri on mustanruskea ja siitä ei ole kovin selkeitä värieroja eri tilauserien välillä; Käsikirja* kuitenkin mainitsee tilauserän 402 värin olevan hieman kellertävämmän, kuin muissa tilauserissä.

 Yllä: 4mk postitalo yksin kuorella: Alkuperäisen käyttötarkoituksen mukainen kirjattu (<20g) kirje Vaasasta 11.5.1939 Seinäjoelle (jonne saapunut samana päivänä, saapumisleima takana). Taksa: Kirje (<20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk ja kirjaus 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 4,00mk. Helsingin v. 1940 Olympiakisojen kuorella.

Yllä: Kirkniemeltä 27.6.1938! (leima väärin, pitäisi olla 1939) Tampereelle lähetetty 2. painoluokan kirje. Kirjeen takana nähdään oikea vuosiluku ja saapuminen Tampereelle 28.6.1939. Taksa: Kirje (21-125g) 1.12.1931 – 15.6.1940 4,00mk.

Yllä: Toisen painoluokan kirje Nockeby:n Ruotsiin 4.6.1940 Helsingistä, sensuurin avaama. Taksa: Kirje (21-125g) Pohjoismaihin 1.11.1936 – 15.6.1940 4,00mk.

Kauppi* kertoo, että merkistä tunnetaan vain vähän erikoisuuksia, mm. hammastesiirtymiä (pieniä) ja laskoksia, sekä arkin yläreunassa olevien merkkien ylimääräisiä hammastekamman lyöntejä, jotka ovat tuottaneet kaksoishammastuksen osittain tai kokonaan. Olen huomannut että viimeaikoina (2013 aikana) on ollut myytävänä erittäin voimakkaasti siirtyneitä 4mk postitalo merkkejä, näin ollen hammastesiirtymät voivat olla myös suuria – muistaakseni taidettiin mainita jopa ”matala merkki”.

Yllä: Tiedustelulomake koskien Ruotsiin lähetettyä painotuotetta. Helsinki 25.11.1941. Taksa: Tiedustelu Pohjoismaihin 1.12.1931 – 30.6.1945 4,00mk.

Yllä: Painotuote (8. painoluokka) Ruotsiin Uppsalaan Helsingistä 12.10.1942. Taksa: Painotuote (350-400g) ulkomaille 1.12.1931 – 30.9.1942 4,00mk

Yllä: Kirjattu paikalliskirje Helsingissä 12.4.1941. Taksa: Paikalliskirje (<20g) 16.6.1940 – 31.3.1942 2,00mk, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 4,00mk

Yllä: Painotuote kortti postiennakkona (50mk postiennakkomäärä) Helsingistä 15.7.1944 Rautalammille, jonne saapunut 17.7. ja vastaanotettu 18.7. (leimat ja allekirjoitukset takapuolella). Taksa: Painotuote (-50g) 1.12.1931 – 30.11.1944 0,50mk, postiennakko (-500mk) 1.9.1943 – 30.6.1945 3,50mk, yhteensä 4,00mk

4mk postitalo merkistä on myös olemassa hammastamattomia kappaleita, näiden alkuperä ovat ns. näyttelyarkit. Hammastamattomat 4mk postitalo merkit ovat liimoittamattomia ja niitä liikkuu ajoittain markkinoilla. Lisää hammastamattomista M30 merkeistä aihetta käsittelevässä postauksessa.

Yllä: Lentopostikortti 18.8.1943 Helsingistä Kasseliin Saksan, Suomen ja Saksan (Berlin) sensuurileimat. Taksa: Suomen ja Saksan välisen postisopimuksen mukainen taksa (kotimaantaksa), postikortti 1.9.1942 – 8.9.1944 (kun postiyhteys katkesi) 2,00mk, lentolisä postikortille 1.10.1942 – 8.9.1944 2,00mk, yhteensä 4,00mk

Yllä: Lentopostikortti Helsingistä 29.4.1943 Tukholmaan Ruotsiin. Taksa: Postikortti pohjoismaihin (sama taksa kuin kotimaassa) 1.9.1942 – 30.6.1945 2,00mk, postikortin lentolisä Pohjoismaihin 1.10.1942 – 30.6.1945 2,00mk, yhteensä 4,00mk. (Lisätty 24.4.2014)

”Peltosen puolite” M30 4mk postitalo merkillä, Hangosta 20.3.1940 Ruotsiin Tukholmaan. Kirjeen (<20g) taksa Pohjoismaihin (1.11.1936-15.6.1940) 2,00mk.

Yllä kuvatun Peltosen puolitteen lisäksi 4mk postitaloa on käytetty puolitettuna Niinisalon ylimääräisissä kertausharjoituksissa vuonna 1939 loppuivat 2mk (kirjetaksan) merkit ja sotilasvirkailija Rafael Svinhufvudin käskystä puolitettiin 4mk postitalo merkkejä, joita käytettiin postituksessa. Kaupin kirjassa sivulla 251 on kuva Niinisalossa 16.10.1939 leimatusta puolitetusta 4mk postitalomerkistä. M30 merkkien puolituksista lisää aihetta käsittelevässä postauksessa.

Yllä: Kirjattu kirje postiennakolla Turusta (Turku Avion) 3.5.1939 Håkanrydiin Ruotsiin, jonne tullut perille Sölvesborgin kautta 4.5.1939. Kulkenut lentona, vaikka lentolisää ei ole maksettu. Postiennakko 43mk. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.11.1936 – 15.6.1940 2,00mk, kirjaaminen Pohjoismaihin 1.12.1931-31.8.1942 2,00mk, postiennakko (-50mk) Pohjoismaihin 1.1.1935 – ?.?.1939 4,00mk, yhteensä 8,00mk.

Yllä: Kirjattu lentokirje 31.5.1940 Helsinki Avion Englantiin High Wycombe Bucksiin. Suomen ja Englannin sensuurin avaama (Englannin sensuuri numero 721). Kulkenut Italian kautta sodan takia. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.8.1942 2,50mk, lentolisä (-20g) Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk, yhteensä 8,00mk.

Yllä: Kolmannen painoluokan kirjattu kirje 1.4.1939 Helsingistä Tukholmaan Ruotsiin. Taksa: Kirje (126-250g) Pohjoismaihin 1.11.1936 – 15.6.1940 6,00mk, kirjaaminen Pohjoismaihin (kotimaan taksa) 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 8,00mk.Yllä: Toisen painoluokan painotuote 15.12.1948 Salosta Muijalan postipysäkille. Vuoden 1948 joulumerkki. Taksa: Painotuote (51-100g) 1.12.1948 – 30.6.1950 8,00mk.

Yllä: Toisen painoluokan kirjattu kirje 2.7.1945 Naantalista Helsinkiin, 4mk ja 9mk postitalo, yhteensä 13mk. Taksa: Kirje (21-125g) 1.7.1945 – 15.1.1946 8,00mk, kirjaaminen (1.7.1945 – 15.1.1946) 5,00mk, yhteensä 13,00mk. 6½ kuukauden taksa.

Yllä: Vaasasta 24.5.1946 Vihtiin lähetetty kirjattu kirje. Kaunisleimainen 4mk postitalojen nelilö, yhteensä 16mk. Taksa: Kirje (-20g) 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, kirjaaminen 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, yhteensä 16,00mk. (Lisätty 5.4.2014)

Yllä: Vakuutettu kirje Helsingistä 14.10.1939 Tukholmaan. Vakuutusmäärä 2000mk. M30 4mk postitalo, 50p vihreä ja 10p harmaa, yhteensä 4,60mk. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.11.1936 – 15.6.1940 2,00mk, kirjaaminen Pohjoismaihin (sama taksa kuin kotimaassa) 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, vakuuttaminen Pohjoismaihin (sama taksa kuin kotimaassa) (1001-2000mk) 1.1.1935 – 30.6.1945 0,60mk, yhteensä 4,60mk. (Lisätty 8.4.2014)

Yllä: Kirjattu kirje Pispalasta 11.11.1940 Raumalle. M30 4mk postitalo, 50p vihreä ja 25p ruskea leijona, yhteensä 4,75mk. Kirje (<20g) 16.6.1940 – 31.8.1942 2,75mk ja kirjaus 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 4,75mk.

Yllä: Helsingistä 14.12.1948 Lohjalle lähetetty kirje, 4*4mk postitalo nelilö nappiloistona, yhteensä 16mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk. Ylitaksa 1mk.

Yllä: M30 viimeisenä virallisena käypäisyyspäivänä 31.12.1962 Ruotsiin lähetetty kirje, jolla 4mk postitalo nelilö nappileimattuna sekä 4mk oliivi samalla tavalla leimattuna. Yhteensä 32mk. Taksa: Kirje pohjoismaihin (-20g) 1.4.1959 – 31.12.1962 30,00mk. Ylitaksa 2mk. Filateelinen viimeisen päivän postitus.

Yllä: Kirje Raahesta 13.12.1942 New Yorkiin USAan. Suomen, Saksan ja USAn sensuurien avaama. Kemiallisesti sensuroitu. Tähän sopisi kolmannen painoluokan (151-200g) painotuotteen taksa 1.10.1942 – 31.8.1945. Mielenkiintoinen sodanaikainen lähetys. En kuitenkaan ”jaksa uskoa” tuohon painotuoteasiaan.

Yllä: Kirje  25?.2?.1940 Hangosta Southportiin Englantiin. Suomen ja Englannin sensuurin tarkastama (Liverpoolissa); Englannin sensuurin numero 2297. Liverpoolin leima 13.3.1945 ja perille saapumisleima Southport Lancaster 14.3.1940. Tähän sopisi kirjatun kolmannen painoluokan painotuotteen taksa: Painotuote ulkomaille (101-150g) 1.12.1931 – 30.9.1942 1,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 -31.8.1942 2,50mk, yhteensä 4,00mk. Välirauhan aikainen lähetys, Saksa ei ollut vielä hyökännyt Tanskaan. Jälleen kuitenkin hieman vaikeaa uskoa tämän olleen painotuote.

Hintaseurantaa:

SFP:n huutokaupassa 5/2015 myytiin 4mk postitalo hienolla pystysuuntaisella laskoksella hintaan 61,60€ (lisätty 24.5.2015)

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, 2012 Helsinki

*Suomen postimerkkien käsikirja, osa IV, Suomen Filatelistiliitto ry, Helsinki 1969