Helmikuussa on jo päättynyt muutamia huutokauppoja, mm. Kouvolan kerhon huutokauppa ja Forssan kerhon ”Huutokortti”-huutokauppa. Forssan kerhon osalta M30 anti jäi hyvinkin ohueksi, harvat myytävänä olleet M30 kohteet eivät oikein menneet kaupaksi. Hinnat oli asetettu liian korkealle, joku kohde olisi voinutkin mennä edullisemmalla lähdöllä. Kouvolan kerhon osalta M30 merkkipuolen kaikki yli 30 kohdetta myytiin. Kouvolan huutokaupan merkkikohteista kiinnostava oli kohde 224, jossa oli myytävänä 50mk Tammerkosken silta ja 100mk Helsinki merkkien hyväleimaset versiot. Helsinki merkki nimittäin oli leimattu 1945 ja oli näin ollen ”ensimmäistä” paperia – 40-luvun puolella leimatut hyväleimaiset 50mk ja 100mk M30 kuvamerkit eivät ole niitä helpoimpia. Vaikka leima oli hieman suttuinen ja leima ei täysin suorassa oli merkki mielestäni neljän euron myyntihinnan arvoinen pitämään paikkaa ennen paremman löytymistä. Postihistoriapuolella kumpikin huutokauppa oli pettymys – ei mitään merkittävää.
Yllä: 2mk/1,5mk punaisen päällepainamamerkin ehdotearkista leikattu hammastamaton ja liimoittamaton pari. Kuva SP-lehden huutokaupasta.
Suomen Postimerkkilehden 16.2. päättynyt huutokauppa tarjosi muutamia M30 kohteita. Myytävänä oli kaksi kohdetta M30 leijonamerkkien ehdotearkeista leikattuja hammastamattomia pareja. Näissä ehdotearkeissa ei ollut liimaa takana. Kysymyksessä ja näiden ehdotteiden taustalla on siis postimerkkien hyväksymiseen liittyvä vaihe, jossa päättävän ministeriön virkamiehille painettiin esittelyarkki valmiinkaltaisista merkeistä päätöksenteon tueksi. Näitä arkkeja pääsi aikoinaan ”keittiön kautta” sota-aikaisten postin muuttojen yhteydessä yksityisiin käsiin, joista ko. henkilön pesänjakajat sittemmin saattoivat arkit markkinoille. Tällaisten arkkien mukana on saattanut alunperin kulkea merkkien hyväksymiseen liittyvä virallinen esitys. Postimuseolla on hallussaan kokonaiset arkit tässäkin huutokaupassa myydyistä ehdotteista.
Yllä: Toisen painoluokan lentokirje 3.10.1937 Helsingistä Brno:on Tsekkoslovakiaan. Taksa: Kirje (21-40g) ulkomaille (1.11.1936-30.9.1942) 5,50 + kirjeen (per 20g) lentolisä Euroopassa (1.4.1928-30.9.1942) 2*2,00mk = 9,50mk. Toisen painoluokan kirjeet ovat ”parempia”. Kuva SP-lehden huutokaupasta.
Postihistoriapuolella myytävänä oli muutamia lentokirjeitä. Toisen painoluokan lentokirje Tsekkoslovakiaan myytiin limitillä 8 euroa ja toinen toisen painoluokan kirjattu lentokirje Tsekkoslovakiaan hintaan 12 euroa. Toisen painoluokan kirjeet ovat aina vaikeampia kuin ensimmäisen painoluokan. Myytävänä oli Ranskaan lähetetty talvisodan aikainen lentokirje vuoden 1940 helmikuulta, tämän hinta nousi 23 euroon. Lisäksi myytävänä oli mm. Unkariin ilman lentomaksua lentona kulkenut 1½mk punaisella merkillä lähetetty postikortti. Kuten tiedetään Euroopassa oli yhteisesti sovittu, että silloin kun lentokuljetuksissa on tilaa otetaan mukaan mahdollisimman paljon myös sellaista postia, jolle ei lentomaksua ole erikseen maksettu.
Ei voida sanoa, että näissä kolmessa huutokaupassa olisi ollut mitään uskomatonta myytävänä. Tällä hetkellä on auki HTO huutokauppa, jossa on myytävänä paljon Tampere-aiheisia kohteita, ilmeisesti erään pitkän linjan tamperelaisen keräilijän kokoelmaa myydään. HTO:lla on tällä kertaa myytävänä myös muutamia kiinnostavia M30 kohteita – niistä lisää myöhemmin.
Yllä: Kuudennen painoluokan kirjattu pikalentokuori Helsingistä 20.5.1938 Freiwadau:n Sleesiaan, Tsekkoslovakian sudeettialueelle. Taksa: Kirje (100-120g) ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 13,50mk + kirjaaminen ulkomaille (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,50mk + pikalisä ulkomaille (1.11.1936 – 30.6.1940) 7,00mk + kirjeen (per 6*20g=120g) lentolisä Eurooppaan (1.4.1928 – 30.9.1942) 12,00mk = 35,00mk. Vaikea yhdistelmä. Kuva Philean huutokaupasta.
Ulkomaisissa huutokaupoissa on ollut heikosti M30 kiinnostavaa lähiaikoina, tosin en ole aivan täysipainoisesti pystynyt tilannetta seuraamaan. Huomasin kuitenkin, että Philean huutokaupassa myytiin Suomesta 1938 Tsekkoslovakiaan sudeettialueelle lähetetty kirjattu kuudennen painoluokan pikalentokuori. Tällaiset selkeästi painavat lentokohteet lisäpalveluilla ovat vaikeita kohteita ja siksi kokoelmakelpoisia. Kohteen koko kuitenkin on ilmeisesti sen verran suuri, että se vie kokonaisen A4 lehden. Kohteelle on leimattu kahteen kertaan saksankielinen leimaus ”Halbe Gebühr nach § 22 der Gebuhrennovelle Nro 54/25” – vapaasti suomennettuna (lue: oma arvaukseni) ”Puoli maksua taksan 54/25 pykälän 22 mukaisesti”. Onkohan takapuolella jotakin merkintöjä? Kyseinen leima saattaa viitata jonkinlaiseen maksuun, jonka vastaanottaja on joutunut maksamaan. Tässä pitäisi olla Tsekkiläinen taksakirja tai kiertokirjekokoelma vuodelta 1925 hallussa, jotta pystyisi selvittämään mistä on kysymys.
Yllä: Saksaan liitetyt ja liittyneet alueet vuosina 1938 ja 1939.
Kohde vaikuttaa mielestäni kiinnostavalta. Jos lähdetään sitomaan sitä historian tapahtumiin, huomataan, että lähetysaika, toukokuu 1938 on muutamia kuukausia ns. Münchenin konferenssia ennen. Münchenin konferenssissa sovittiin sudeettialueiden liittämisestä Saksaan ja Ison Britannian pääministeri Chamberlain piti sitä hyvänä, koska arveli sen estävän sodan – tai ainakin näin asia Isossa Britannissa esitettiin. Kenellekään ei liene ollut epäselvää, että Ranska ja Neuvostoliitto, jotka olivat taanneet Tsekkkoslovakian itsenäisyyden eivät de facto sitä pystyneet takaamaan, varsinkaan Neuvostoliitto, jonka olisi pitänyt saada siirtää joukkojaan mm. Puolan läpi, jotta mitään Tsekkoslovakian puolustamista olisi voinut tapahtua. Käytännössä Hitler pystyi tällä sopimuksella liittämään Saksaan ilman sodankäyntiä merkittäviä alueita itsenäisestä Tsekkoslovakian valtiosta vetoamalla alueilla asuvaan saksalaisväestöön.
Yllä: Postikorttikuva Freiwaldaun kaupungista
Kun Itävalta oli liittynyt Saksan valtakuntaan jo maaliskuussa 1938 oli Tsekinmaan puoli Tsekkoslovakiasta vahvasti ”puristuksissa” Saksan ympäröimänä. Freiwaldaun kaupunki on nykyiseltä nimeltään Jesenik ja sijaitsee lähellä nykyisen Tsekin tasavallan ja Puolan rajaa. Aiemmin siis lähellä Tsekin ja saksan koillista rajaa. Kaupungin lähellä tapahtui 1930-luvulla traaginen verilöyly, kun santarmit avasivat tulen riehaantuneita kommunistimielenosoittajia kohti seurauksena useita kuolonuhreja ja haavoittuneita. Lisää kiinnostuneille kaupungin historiasta kertoo Wikipedia. Vuonna 1945 kaupungin saksalaisväestö karkoitettiin Benesin käskyjen mukaisesti.