HTO huutokauppojen neljäskymmenesviides kierros päättyi torstaina 28. helmikuuta. Huutokaupasta jäi mieleen se, että M30-kauppa kävi hyvin. M30 osastojen myyntiprosentti oli paras miesmuistiin. Filateliapuolella kohteita oli myytävänä 25 ja postihistorian osastolla pari kymmentä.
Filateliapuolella ei varsinaisesti ollut myytävänä mitään kanuunoja ja mainittavaa löytyy oikeastaan vain myytävänä olleista laskoksista. Kaupan oli nimittäin kaksi 20mk postitalo-merkin laskosta, joista toinen näyttävä ja ”iso”, mutta ikävä kyllä merkki oli lähtenyt laskoksen kohdalta repeämään. Myytävänä oli myös 40mk puunhakkaajamerkin pystysuustainen aika siisti laskos. Nämä kaikki myytiin ja 40mk puunhakkaaja-merkin laskos nousi yli viiden kympin myyntihintaan. Vain neljä filateliakohdetta on tätä kirjoitettaessa myymättä.
Postihistoriapuolella kauppa kävi myöskin tiiviisti. Tätä kirjoittaessani näen, että myymättä on jäänyt vain yksi kohde. Taitaa olla tähän mennessä vuoden paras suoritus M30 postihistorian osalta. Kotimaan kirje automaattimerkeillä myytiin 66 euron hintaan – kuori oli aika tavallinen ja hinta nousi myyjän kannalta aika hyväksi. Erittäin selkeällä leimalla varustettu 1,25mk/50p kakkosladelman keltaisella leijonalla lähetetty single-postikortti nousi 55 euroon, ja vaikka leima ei ole kokonaan merkin päällä oli kohde siisti. 15mk punainen leijonamerkki yksin jälkitaksoituslomakkeella nousi 55 euroon – tämä oli mielestäni aika kova hinta, jos kohta kyseessä onkin ihan hyvä 15mk merkin käyttö.
Aiemmin erittäin kovana kohteena pidetty 4½mk sininen single kirje Sveitsiin vuodelta 1942 myytiin tällä kertaa hintaan 73 euroa. Hintataso näillä on pysynyt jatkuvasti alle satasessa. Sveitsi ja USA taitavat olla yleisimmät kohdemaat tälle käytölle ja kyseisiä 4½mk singlelähetyksiä tunnetaan arvioltani tässä kohtaa jo ehkä neljättä kymmentä. Kaukomaille lähetettynä paremmalla leimalla 4½mk sininen on kuitenkin mielestäni hyvinkin yli satasen kohde ja hintaa lisäävät tietysti hyvä leimaus ja mahdolliset sensuurit tai harvinaiset postireitit. Ehkä paras yksittäinen single kirjekohde 4½mk merkille, jonka tunnen löytyy Hannu Kaupin kokoelmasta, jossa merkki on harvinaisella Englannin sensuurin pidättämällä kuorella sodan aikana USAan lähetettynä.
Myytävänä oli myös painotuotepostikortti Neuvostoliiton miehittämään Viroon vuodelta 1941. Kohde oli lähetetty 50p vihreällä M30 merkillä. Vastaavia tunnetaan joitakin. Voimassa olivat kansainväliset taksat, koska kyseessä on painotuote. Kortti myytiin 44 eurolla, mikä oli siitä korkeahko hinta.
Lentopakettikortti Kap kaupunkiin, Etelä-Afrikkaan myytiin hintaan 54 euroa, eli hiukan parempaan hintaan kuin edellinen vastaava meni kaupaksi. Näitä on ollut viimeisten vuosien aikana silloin tällöin myytävänä, ilmeisesti joku on saanut käsiinsä jonkinlaisen nipullisen näitä ja on pikku hiljaa myynyt niitä pois huutokaupoissa. Nyt myydyllä kortilla oli 9kpl 300mk lentokone-merkkejä ja lisäksi 100mk Helsinki, sekä 20mk sininen leijona, yhteensä maksua oli siis kerätty 2820mk ja kun sisältönä on paketissa ollut arvottomia paperinäytteitä on niille kertynyt mukavasti hintaa. Homman nimi kuitenkin on ollut se, että näillä näytteillä on Etelä-Afrikassa tehty kauppaa suomalaisesta paperista ja siinä ei ole noin kolmen tonnin lähetyskulu paljon painanut, kun on sadoista miljoonista markoista tehty kauppoja.
Etelä-Afrikassa on myös omaa paperiteollisuutta, siellä toimii mm. vuonna 1936 perustettu paperinvalmistaja Sappi ja paperinvalmistuksen arvoketjussa on maassa töissä noin 150000 henkeä. Käsittääkseni Etelä Afrikassa valmistetaan kaikenlaisia paperilaatuja, hienopaperista pakkauslujuuksiin saakka sekä myös tissue, eli pehmopaperilaatuja.