Vuosi 2018 on alkanut huutokauppojen osalta kohtalaisen laiskanlaisesti. Tarkoitan tällä sitä, että verenpaineeni on saanut pysytellä lääkärin määräämissä rajoissa katsellessani myynnissä olevia kohteita. Suomennettuna tämä tarkoittaa sitä, että myytävänä ei vielä tähän mennessä ole ollut mitään tajunnan räjäyttävää, mutta muutamia paremmiksi luokiteltavia kohteita on kuitenkin näkynyt.
Suomen Filateliapalvelun huutokaupassa 107 oli myytävänä vain alle 20 kohdetta malli 1930 osastossa. Huomiota herättävää oli, että 4½mk sinisen leijonamerkin singlelähetys, kirje Ranskaan vuodelta 1943 myytiin niinkin alhaiseen hintaan kuin 34 euroa. Pidän tätä loppuhintaa todisteena siitä, että M30 keräilijöiden joukko on ohut ja kilpailua kohteista ei näin ollen välttämättä tule. Kuten hyvin tiedetään pidettiin 4½mk sinistä singleä aikoinaan aivan huippukohteena. Toinen 4½mk sininen singlekohde oli myytävänä sotilaspostierässä, jossa oli enemmänkin kirjeenvaihtoa sodan ajalta. Tämä eräkään ei noussut mitenkään erityisen korkealle. Näistäkin toteutumista huolimatta on selvää, että kysymyksessä ei kuitenkaan ole ns. pilipalikohde, vaan parempi lähetys. Pari ulkomaan pakettikorttiakin oli myynnissä parin kympin lähdöillä, toinen Etelä Afrikkaan ja toinen Ruotsiin – vain Etelä Afrikan kohde myyntiin ja sekin limitillä. En nyt aivan heti hurjasti parempaa kohdemaata voi keksiä… siksi hinta oli mielestäni alhainen…
Sinetti-Postin tammikuun huutokaupassa oli myytävänä muutamia kiinnostavia kohteita, yleisen tason kuitenkin jäädessä kohtalaisen tavalliseen materiaaliin… kuten on totuttu. Silti, jos tavaraa ei ole myynnissä, ei sitä voi ostaa. Myytävänä oli mm. 24mk ruskeanvioletti singlepostite kirjatulla kotimaan kirjeellä vuodelta 1948. Tämä 24 markan merkki sopi yllättävän monenlaisille postitteille yksinään käyttöajan puitteissa, tästä tultaneen pian näkemään lisää tietoa…
Yllä: Postikortti Loviisasta 1942 Wieniin, Itävaltaan. M30 2mk/1½mk päällepainamamerkin yksittäiskäyttö. Päivämäärä ei kortilla näy, mutta arvelen kyseessä olevan ns. Saksan erikoistaksaisen kohteen. Taksa: Postikortti Saksaan (1.10.1942 – 5.9.1944) 2,00mk. Kuva Sinetti-Postin Huutokaupasta.
Ehkäpä kiinnostavin kohde tällä kertaa oli Wieniin lähetetty postikortti 2mk/1½mk päällepainamamerkin yksittäiskäytöllä vuodelta 1942. Kyseessä on siis luultavasti (en pystynyt lukemaan kuvasta lähetyspäivämäärää varmaksi) ns. Saksan erikoistaksalla lähetetty postikortti Itävaltaan. Tälle merkille kyseessä on aika hyvä käyttö. Mielestäni vieläkin parempi on aivan ”tavallinen” ulkomaan postikortti merkin varsinaiselta käyttöajalta – pian julkaisemisen jälkeen, eli muutamaa vuotta aikaisemmin. Tämäkään kohde ei kuitenkaan ole huono. Muita mainittavia myytävänä olleita olivat 25mk sinisen leijonamerkin singlekäyttö taksan ja käyttötarkoituksenmukaisella kirjeellä Luxemburgiin, joka jäi myymättä vitosen pohjalla.
Yllä: Lentopainotuote 5.11.1947 Helsingistä Zürichiin, Sveitsiin. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.1.1947 – 31.12.1947) 2,50mk + AO postin (per 5g) lentolisä Eurooppaan (24.10.1945 – 3.6.1953) 3,00mk = 5,50mk.
Muuten alkuvuonna on myynnissä ollut muutamia kiinnostavia kohteita, muun muassa Vesa Järvistön systeemi.netissä on ollut joitakin ns. varteenotettavia tapauksia tarjolla. Esimerkkinä mainittakoon mm. lentopainotuote vuodelta 1947 Sveitsiin ja Japaniin 50-luvulla lähetetty lentokirje. Lentopainotuotteet, kuten olen aikaisemminkin todennut, ovat hyviä ja kohtalaisen vaikeita kohteita. Muuta kiinnostavaa myynnissä ollutta ovat olleet mm. Delcampessa myyty lentokirje Eestiin 3mk tummanvioletilla singlellä ja eBayssa myyty 3mk vihreä single painotuotteella ulkomaille. Näitä 3mk vihreitä singlejä on tullut esiin lähiaikoina muutamia – niin monta, että luonnehdinta ”erittäin harvinainen” on täytynyt muuttaa ”harvinainen” osastoon – kriittisin tarkastelija saattaisi olla jopa sitä mieltä, että erittäin vaikeakin riittäisi. Näiden 3mk vihreiden puolesta puhuu se, että taksa-aika oli vain kuusi kuukautta ja sitä kautta on teoreettisesti mahdotonta, että niitä olisi aivan mielettömiä määriä edes lähetetty ulkomaille. Kuoren myyntihinta oli 55 dollaria, eli alas on tultu näissäkin.
Pitkän pohtimisen jälkeen päätin ilmoittautua KESFILA 2018 näyttelyyn Jyväskylään huhtikuussa. Kuulin, että ilmoittautumisaikaa oli jatkettu. Toivottavasti Finlandia näyttelyn krapula ei ole liian raskas, vaan saamme mukaan edustavan kattauksen kotimaista filateliaa ja postihistoriaa. Itse lähden esittämään yhden kehyksen postihistoriakokoelmaa, M30 merkein tietysti, mutta aihe selviää sitten näyttelyssä. Sen kuitenkin lupaan, että pistän pöytään parasta mitä minulta löytyy – mihin se sitten riittää, jos mihinkään, se jää nähtäväksi.