Taas kerran päätin lähteä Postimerkkimessuille Helsinkiin Pasilaan Messukeskukseen, vaikka jo kertaalleen olin päättänyt, että tällä kertaa en lähde. Tähän päätökseen ei suinkaan vaikuttanut kaunis päivä tai muu vastaava, vaan se, että keräilijäkaverit kertoivat olevansa tulossa ja, että tiedossa olisi mukavaa jutustelua yhteisen harrastuksen parissa. Tällä kertaa Postimerkkimessujen osasto sijaitsi edellisvuosiin nähden eri suunnassa, messuhallin toisella laidalla kuin mihin on totuttu. Alue oli pienempi kuin viime vuonna, vaikkei sitä kyllä huomannut. Paikalla oli pienen näyttelyn lisäksi myös kauppiaiden standeja ja Liiton standi. Heti paikalle saavuttuani huomasin useita tuttuja filatelisteja.
Kävin paikalle pystytetyn näyttelyn läpi ja huomasin, että M30 keräilijälle omaan keräilyalueeseen liittyvää nähtävää oli ns. liikuttavan vähän. Mitään valittamista kokoelmissa kuitenkaan ei ollut, sillä moni Suomen Filatelistiseuran jäsen oli laittanut kokoelmiaan näytille. Minun kiinnostustani herättivät mm. Hannu Elon rei´itteitä käsittelevä kokoelma ja Sveitsin lentopostia käsittelevä kokoelma.
Olin liikenteenä lauantaina, eli kolmantena messupäivänä – tiesin, että parempien uusien kohteiden löytyminen olisi käytännössä mahdotonta, mutta siitä huolimatta kävin läpi myyjien laatikoita. Etsintä tuotti vain kaksi kohdetta, jotka päätin ostaa, mutta sekin on parempi kuin ei mitään tai kuten toinen kauppias tinkiessäni kohteesta totesi: ”vähänkin on enemmän kuin ei mitään”. Myymässä messulla ollut Vesa Järvistö toi paikalle systeemi.netistä huutamani kohteet, joten säästyin niiden osalta postimaksuilta, tämä oli tietysti ystävällistä.
Ensimmäinen löytämäni kohde oli ilmeisesti laivalla leimattu Ruotsiin lähetetty postikortti – kortista mielenkiintosen tekee se, että se on mitätöity ilmeisesti laivalla laivan kuvaleimalla. Kuvassa on käsittääkseni jonkinlainen tankkialus. En tällaista ollut aiemmin nähnyt, joten päätin investoida. Onneksi en joutunut hirvittävästi köyhtymään. Kortin tekstistä käy ilmi, että aluksen nimi on ollut T/A Valvoja – tällaisesta aluksesta vuodelta 1951 en kuitenkaan mitään tietoa äkkiseltäni kyennyt löytämään. Kun katson kortin toista puolta, jossa kirjoittaja kertoo olevan ehkäpä aluksen kuvankin, on pakko todeta, että mistään suuresta aluksesta ei ole kysymys. Voipi olla, että kyse on tullin tai rajavartiolaitoksen aluksesta.
Yllä: Postikortti 6.8.1951 Maarianhaminasta (laivalta) Ruotsiin, merkki mitätöity laivan kuvaleimalla, M30 12mk punainen single. Taksa: postikortti Pohjoismaihin (1.7.1950 – 31.12.1951) 12,00mk. Kortin alapuolella laivaleiman suurennos – tankkerihan se siinä.
Toinen käpälään jäänyt kohde oli vuonna 1940 Yhdysvaltoihin lähetetty lentokirje, jolla oli useita mielenkiintoisia leimoja. Tavallisten postileimoje lisäksi kirjeellä oli suomalaisen sensuurin leimat lähetyspaikkakunnalta Turusta sekä Turun lentopostin ohjausleima, eli suorakulmio, jonka sisällä lukee ”par service arerien trans-atlantique europe-etats-unis” kaikki isolla kirjoitettuna. Näiden lisäksi kuorelta löytyy myös kaksi ruotsalaista leimaa, toinen näistä on lentopostin ohjausleima ”By air over the Atlantic and from New York” eli lentona Atlantin yli ja New Yorkista eteenpäin ja viittaa siihen, että kirje kulkisi koko matkan Kaliforniaan lentona ja toinen Tukholman pyöreä lentopostileima ”Stockholm FLYG”, jota joskus Tukholman kautta kulkeneista lentolähetyksistä löytyy. Vaikka 4mk postitalomerkki olikin pahoin leikkaantunut kuorta avattaessa päätin ostaa kuoren siitä huolimatta, koska ei ole tavallista, että samalla kohteella on kaksi lentopostin ohjausleimaa. Kun kuoren hinta oli vielä kohtalaisen järkevyyden rajoissa, niin siitä tehtiin kaupat.
Yllä: Turusta 29.5.1940 Oaklandiin, Kaliforniaan, USAan lähetetty lentokirje. M30 merkkejä 3kpl 5mk olavinlinna, 4mk postitalo ja 50p vihreä leijona, yhteensä 19½mk. Suomen sensuurin tarkastama Turussa. Lentopostin ohjausleima Turussa ja Tukholmassa, takana Tukholmassa lyöty pyöreä ”Stockholm FLYG” leima. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50 + kirjeen (per 5g) lentolisä Yhdysvaltoihin (25.5.1939 – 4.3.1945) 2*8,00mk = 19,50mk. Mielenkiintoinen.
Tällä kertaa reissun anti oli keräilijäkavereiden näkeminen ja vähemmän uusien kohteiden hankinta, mutta taas kerran jotain jäi kotiinkin vietäväksi. Kun vieläpä omaa tyhmyyttäni munasin juna-aikataulun kanssa huomasin, että minulla on yht´äkkiä 2h ylimääräistä aikaa – käytin sen laatikkoja penkoen, ikävä kyllä ilman sen suurempaa tulosta.
Lisäys 13.12.2018:
Sain lisätietoja laivaleimasta, jota esittelen yllä. Kortti, joka laivaleimalla on leimattu on nähdäkseni lähetetty alukselta T/A Valvoja ja tällainen alus tosiaan on ollut olemassa. Tiedot minulle lähetti keräilijäkolleega T.N. joka oli lukenut tämän blogikirjoituksen. Kyseessä on siis tarkastualus Walvoja tai myöhemmältä nimeltään Valvoja, joka oli valmistettu 1876 Motalan veistämöllä Ruotsissa. Tekniset tiedot: Uppouma 148 t, 200 hv, 32.1 x 5.9 x 3.0 m.
Alus oli tilattu luotsilaitoksen käyttöön ja itsenäisyyden jälkeen laiva nimettiin uudelleen SS Valvojaksi ja siirrettiin Ahvenanmaan luotsipiirin tarkastusalukseksi (T/A). Alus oli siis Merenkulkuhallituksen alus, jota käytettiin mm. majakoiden huoltoaluksena. Alus osallistui mm. Märketin majakan rakennustöihin ja niihin liittyviin kuljetuksiin vuonna 1885. Alus kuljetti majakoille mm. polttopuita ja makeaa vettä. Alus poistettiin käytöstä ja romutettiin vuonna 1959 – uusi Valvoja valmistui Pansiossa 1958 ja korvasi tämän vanhan aluksen.
Merkityksetön detalji on, että Merenkulkulaitoksen Maarianhaminan konttorin kassakaapissa oli vuonna 1989 jäljellä joitakin Walvojalla käytettyjä hopea-astioita. Aluksesta on olemassa jossain guassimaalaus ja pienoismalli, lisäksi joitakin kalusteita lienee säilynyt.
Liikenneviraston julkaisu vuodelta 2018 kertoo Walvojasta seuraavaa (Luotsilaiva Saimaa – Aluksen vaiheita vuosina 1893 – 2018, Esko Pakkanen, Liikennevirasto) https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lr_2018_luotsilaiva_saimaa_web.pdf