Yllä: 3½mk sininen rosohampainen postituoreena
3½mk sininen leijonamerkki julkaistiin ilmeisesti 13.12.1936 virallisesti, mutta ensipäivä lienee silti ollut 11.12.1936 (LaPe ja Kauppi kumpikin asettavat kysymysmerkin päiväyksen jälkeen, koska on tavattu tuona päivänä tällä merkillä leimattuja kohteita). Merkin ilmestymisestä ilmoitettiin kiertokirjeellä 4.12.1936. Merkin käyttötarkoituksena oli (värinsä mukaisesti) toimia postimaksuna ensimmäisen painoluokan ulkomaan kirjeellä ja korvata tässä tehtävässä 2½mk sininen. Ulkomaan kirjetaksat muuttuivat 1.11.1936 alkaen 2½:sta markasta 3½:een markkaan.
Yllä: 3½mk sinisen viiden eri tilauserän numeropalat. Huomattavaa on, että värien eroja on vaikeaa nähdä, sekä lisäksi, että tilauserän 401 pala on rosohampainen.
Merkkiä painettiin viidessä eri tilauserässä 318 (11-1936), 336 (10-1937), 390 (10-1939), 401 (3-1940) ja 510 (5-1942) yhteensä 15,6 miljoonaa kappaletta. Papereina käytettiin lumppupaperia (LP), jolle painettiin 12,6 miljoonaa merkkiä ja lumppusellupaperia (LSP), jolle painettiin 3 miljoonaa merkkiä. Vain tilauserä 510 painettiin lumppusellupaperille; muiden tilauserien osalta Käsikirja mainitsee myös painosmäärät tilauseräkohtaisesti (KK IV s. 29).Käsikirjassa mainitaan paperin olevan 50% sellupaperia, mutta sodan aikainen paperi saattoi olla muullakin sekoitussuhteella. Koska lumppusellupaperille painettiin vähemmän merkkejä (3milj vs. 12,6milj) ovat lumppusellupaperille painetut merkit ns. parempia kohteita. LaPe 2010 hinnoittelee postituoreen 3½ mk leijonaan 20 euron arvoiseksi, myös numerokuusilot ovat arvossaan. 
Yllä: Erittäin huonolla keskityksellä oleva 3½mk sininen. En kutsu tätä lainkaan siirtymäksi, koska siinä ei selvästi näy toista painokuvaa.
Väreinä ovat sininen ja tummansininen, ”jälleen” siten, että vain tilauserä 510 on tummansinistä ja muut sinistä – värit kuitenkaan eivät ole hyvä erotteluperuste tällä merkillä sävyerojen vuoksi. Liimoina käytettiin liimaa 1 (arabikumiliima) tilauserissä 318, 336, 390 ja liimaa 2 (vaaleahko heikosti kellertävä liima) tilauserissä 401 ja 510. Merkin erikoisuuksina tunnetaan rosohammastus (RH) jota käsikirja epäilee esiintyvän vain tilauserän 510 merkeillä; yllä kuitenkin nähdään (numeropaloja esiteltäessä), että rosohampaisia merkkejä esiintyy myös ainakin tilauserässä 401. Käytetty paperi voi olla ns. paksua (Pz) paksuudeltaan 0,08 – 0,10mm tai ohutta (Px) paksuudeltaan alle 0,06mm, joskin ohutta paperia tavataan vain tilauserässä 510. Lisäksi tunnetaan hammastesiirtymiä.
Yllä: Kirje 8.4.1937 Helsingistä Sydney:in Australiaan. Tyypillinen käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.
Yllä: Kirje 9.10.1940 Helsingistä Manilaan Filippiineille. Kirje on kulkenut luultavasti seuraavaa reittiä: Helsingistä ensin lautalla Tallinnaan, josta junalla Moskovaan. Siperian rataa pitkin Moskovasta Japanin kautta Manilaan. Sensuroitu Suomessa. Välirauhan aikaan lähetetty. Harvinainen kohdemaa. Tyypillinen merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.
Yllä: Kirjeitä Helsingistä 5.1.1939 Seattleen Washingtoniin ja 8.4.1940 Eaglewoodiin New Jersey:n USA:an. Tyypillisiä merkin käyttötarkoituksen mukaisia käyttöjä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk. (Toinen kuva lisätty 10.4.2014)
Yllä: Kirje Helsingistä 11.4.1938 Walkervilleen Ontarioon Kanadaan. Tyypillinen merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.
Aivan sama mitä pätee 2½mk merkkeihin liittyen kohdemaihin, ja siihen, että eksoottiset kohdemaat ovat parempia kuin ns. tavalliset pätee myös 3½mk siniseen merkkiin. On kuitenkin huomattava sodan vaikutus 3½mk sinisen merkin kohdalla, nimittäin toisen maailmansodan syttyminen vaikeutti postin kulkua aiheuttaen postin kululle ja merkillä lähetettyjä postitteita on kuljetettu tavallisuudesta poikkeavia reittejä pitkin. Talvisodan aikana ei posti kulkenut Neuvostoliiton kautta Aasian suuntaan, vaan se reititettiin Etelän kautta. Lisäksi voidaan mainita mm. vuonna 1940 Petsamon kautta muutamalla laivalla Englantiin ja sieltä eteenpäin kulkenut posti, johtuen Saksan tekemästä Tanskan ja Tanskan salmien miehityksestä. Näin ollen 3½mk sininen on postihistorialtaan ”jännittävämpi” merkki kuin edeltäjänsä 2½mk sininen.
Yllä: Kirje Nottinghamiin Englantiin 26.3.1940 Lievestuoreelta, pari viikkoa ennen operaation Weserübungia (Saksan operaatiota Tanskan ja norjan valloittamiseksi) Suomen ja Englannin sensuurit. Tyypillinen merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk. 
Yllä: Kirje Turusta 1.4.1938 Antwerpeniin Belgiaan. Tyypillinen merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.
Yllä: Kirje Helsingistä 7.4.1936 Prahaan Tsekkoslovakiaan. Tyypillinen merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk. 
Yllä: Kaksi kirjettä Saksaan, joista ylempi 31.1.1941 Bielefeldiin Suomen ja Saksan sensuureilla, alempi Hampuriin 26.2.1937. Tyypillisiä merkin käyttötarkoituksen mukaisia käyttöjä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk. Ylemmässä kirjeessä erinomaisesti nappiin osunut leimaus.
Yllä: Kirjeet Pasilasta Lausanneen ja Helsingistä 3.7.1937 Zürichiin, Sveitsiin. Tyypillinsiä merkin käyttötarkoituksen mukaisia käyttöjä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk. (Lausanneen mennyt kohde lisätty 12.4.2014)
Tyypillisten käyttötarkoituksenmukaisten ulkomaan kirjeiden lisäksi 3½mk sininen kävi M30 käyttöaikana yksin myös muutamille muille taksoille.
Yllä: Kolmannen painoluokan, toisen maksuluokan postiennakkopainotuote Helsingistä 9.3.1938 Nummelle. Taksa: Postiennakko (51-100mk) 1.1.1935 – 31.8.1942 2,00mk, painotuote (101-150g ) 1.12.1931 – 30.11.1944 1,50mk , yhteensä 3,50mk.
Yllä: Helsingistä 1942 Kouvolaan lähetetty kirjattu vapaapaketti, jolla maksettu kirjausmaksu 3½mk sinisellä merkillä. Mannerheim-liiton Sotakummivaliokunnalla oli postirahavapaus, joka ei kuitenkaan sisältänyt kirjausta, vaan siitä piti suorittaa asianmukainen postimaksu. Taksa: Kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk. (Lisätty 12.3.2014)
Yllä: 2kpl kirjattua paikalliskirje Helsingissä 27.5.1938 ja 15.3.1939, M30 3½mk sininen. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 1,50mk, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 3,50mk.
Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje Helsingissä 10.10.1940, M30 3½mk sininen. Taksa: Paikalliskirje (21-125g) 16.6.1940 – 31.3.1942 3,50mk.
Yllä: Lentopostikortti 19.5.1942 Salosta Romansiin Ranskaan. Suomen ja Saksan sensuurileimat. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.11.1936 – 30.9.1942 2,00mk, postikortin lentolisä Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 1,00mk, yhteensä 3,00mk (ylitaksa 0,50mk).
Yllä: Kirjattu kirje kotimaassa Kaunislahdelta 10.3.1943 Helsinkiin. 3½mk sininen tupla. Taksa: Kirje (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk, kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk, yhteensä 7,00mk.
Yllä: Toisen painoluokan paketti 18.12.1940 Turusta (Turku 9) Poriin. 3½mk tupla. Taksa: Paketti (1-3kg) 1.7.1924 – 31.8.1942 7,00mk 
Yllä: Toisen painoluokan kolmannen maksuluokan postiennakkopaketti Helsingistä 10. 8.1942 Nummelle. 3½mk sininen tripla. Taksa: Postiennakko (101-500mk) 1.1.1935 – 31.8.1942 3,50mk, paketti (1-3kg) 1.7.1924 – 31.8.1942 7,00mk, yhteensä 11,50mk.
Yllä: Lentokirje Sveitsiin Geneveen 27.2.1939 Helsingistä. 3½mk sininen ja 2mk karmiini, yhteensä 5½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, lentolisä Eurooppaan (-20g) 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk, yhteensä 5,50mk.
Yllä: Toisen painoluokan kirje 11.9.1938 Helsingistä Turkuun. 3½mk sininen ja 5op vihreä, yhteensä 4mk. Taksa: Kirje (21-125g) 1.12.1931 – 15.6.1940 4,00mk.
Yllä: Lentokirje Ylistarolta 29.8.1941 Ronaniin Montanaan USA:an. Suomen sensuuri. ”Par Service Arien Trans-Atlantique Europe-Etats-Unis” Atlantin ylittävällä lentopostilla Euroopasta USA:an. Kulkenut ilmeisesti Portugalin kautta. Saksa ja USA eivät vielä lähettämisen aikaan olleet sodassa keskenään. 5kpl 3½ sininen ja 2mk karmiini, yhteensä 19½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 3,50mk, lentolisä Euroopan ulkomaille USA:an (lähetysaikaan vyöhyke 5) 1.4.1938 – 30.9.1942 8,00mk/5g (paino <10g eli 16,00mk), yhteensä 19,50mk.
Yllä: Lentokirje Nokialta 17.6.1941 New Yorkiin USA:an. Sensuroitu Suomessa ja Englannin sensuurin toimesta (Bermudalla, jossa oli Atlantin ylittävien lentojen pysähtymispaikka ja jossa Brittiläinen sensuuri kirjeitä sensuroi), Portugalissa lyödyt kauttakulkuleimat Lissabon 21.6.1941, 2kpl 3½mk sininen, 2kpl 5mk Olavinlinna, 1mk oranssi ja 1½mk violetti, yhteensä 19½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 3,50mk, lentolisä Euroopan ulkomaille USA:an (lähetysaikaan vyöhyke 5) 1.4.1938 – 30.9.1942 8,00mk/5g (paino <10g eli 16,00mk), yhteensä 19,50mk.
Vuoden 1942 syyskuussa 3½mk sininen oli taksamuutosten takia ainoa kotimaan kirjetaksalle singlenä sopiva merkki. Tämän toteaa myös Käsikirja. Kotimaan kirjetaksa nousi 2,75mk:sta 3½:een markkaan 1.9.1942, mutta taksalle tarkoitettu 3½mk oliivi merkki julkaistiin vasta 1.10.1942.
Yllä: Kirje Viipurista 18.9.1942 Poriin; Viipurin viestillinen leima ”Varat isänmaan lainaan”. 3½mk sininen oli ainoa M30 yksin kotimaan kirjetaksalle sopiva merkki. Taksa: Kirje (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945.
Tarkkaavainen lukija huomaa, että ulkomaan kirjetaksojen muuttumisen, 2½:sta 3½:een markkaan ja 3½mk sinisen merkin ilmestymisen välille (1.11.1936 – 10.12.1936) jää kuukauden ja noin kymmenen päivän, tai n. 40 päivän mittainen aika, jolloin ulkomaan kirjeelle ei ollut yksinään sopivaa malli 1930 merkkiä, vaan taksa jouduttiin rakentamaan käyttämällä muita merkkejä. Tämä on siis kiinnostava ajanjakso – erityisen kiinnostava siksi, että vaikka ”vastaava” tilanne huomoidaan kotimaan kirjeetaksan kohdalla syyskuussa 1942 ei tätä tilannetta ole huomioitu ”juuri missään”.
Yllä: Kirje Helsingistä 4.11.1936 Prahaan Tsekkoslovakiaan. 3mk oliivi ja 50p vihreä, yhteensä 3½mk. Kirje osuu siihen n. 40 päivän ajanjaksoon, jolloin ulkomaan 3½mk:n kirjetaksalle ei ollut yhtäkään yksin sopivaa M30 merkkiä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk. 
Yllä: Kirje Porista 21.11.1936 Uuteenkaupunkiin laivalle SS Olovsborg; laiva seilannut ja eteenpäinlähetetty Sydney:in, New South Walesiin (NSW), Australiaan. 3mk oliivi ja 50p vihreä, yhteensä 3½mk kiinnitetty ja leimattu jo Porissa, ilmeisesti tiedetty, että laivan lähteneen, mutta ei tiedetty minne on saatu lasti. Tämäkin kirje osuu siihen n. 40 päivän ajanjaksoon, jolloin ulkomaan 3½mk:n kirjetaksalle ei ollut yhtäkään yksin sopivaa M30 merkkiä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk.
[Lisätty 15.6.2014] Kommentti merkin ilmestymispäivästä: Suomen Filateliapalvelun huutokaupassa myytiin (ilmeisesti 2014) 11.12.1936 päivätty ja ”ensipäiväkuori”-leimattu kuori, jolla oli 3½mk sininen, 2mk punainen ja 1½mk violetti merkki – kyseessä oli siis 3½ sinisen ja 2mk punaisen ilmeinen ensipäivä – tuolloin kohteen yhteyteen oli kirjoitettu ”varhaisin tunnettu leimaus”. Myyntihinta oli 1200€.