Yllä: 12mk sininen leijonamerkki yksin taksan ja käyttötarkoituksen mukaisella ulkomaan kirjeellä Helsingistä 11.3.1947 North Aucklandiin Uuteen-Seelantiin. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk.
12 mk sininen leijonamerkki julkaistiin 10.2.1947 , käyttötarkoituksesta Käsikirja* kertoo, että: ”tarkoitettu ulkomaankirjeen postitukseen, mutta sopi 1.1.1948 alkaen myös kotimaan kirjeen kuljetusmaksuksi.” 12mk sininen korvasi 10mk sinisen leijonamerkin ulkomaan ensimmäisen painoluokan kirjeen postimaksun maksamiseksi tarkoitettuna merkkinä. Merkistä voidaan erottaa kaksi väriä a (tummahkon sininen; tilauserät 719, 763 ja 777) ja b (sininen; tilauserät 767, 783 ja 797), mutta värien erottaminen on käytännössä vaikeaa, sillä tilauserien sisällä tavataan paljon sävyeroja. Värien määrittely voi näin ollen osoittautua ”keinotekoiseksi”.
Yllä: Kuva kaikkien 12mk sinisen tilauserien numeropaloista. Ensimmäinen tilauserä 719 erottuu heti väriltään kellertävämmäksi, koska keltainen liima ”paistaa” läpi.
Painoserä yht. 42 milj., joka jakautui kuuteen tilauserään: 719 (11-1946) 2,0 milj., 763 (11-1947) 5,0 milj., 767 (12-1947) 5,0 milj., 777 (1-1948) 10,0 milj., 783 (4-1948) 10,0. milj. ja 797 (8-1948) 10 milj. kpl. Numerokuusilot arvostetaan LaPe:n (2010) mukaan n. 14 – 20 euron haarukkaan, ensimmäisen tilauserän kuusilon ollessa arvokkain. Merkkiä liimoitettiin kahdella eri liimalla, liimoilla 5 (keltainen pigmenttiliima) ja 6 (kirkas vaalea ”väritön” liima, arabikumiliima) – LaPe 2010 kertoo, että liimaa 5 (LaPessa nimellä liima 2, lm2) tavataan vain ensimmäisellä tilauserällä 719 ja liimaa 6 (LaPe 2010 liima 1) muilla tilauserillä. Kaikki 12mk siniset merkit on painettu sellupaperille (SP).
Yllä: Tilauserien 719 ja 767 numeropalat kuvattuna liimapuolelta. Liimat 5 (kellertävä pigmenttiliima) ja 6 (vaalea arabikumiliima) erottuvat selvästi.
Yllä: Tilauserän 783 liimojen tarkempi tutkimus osoittaa, että jopa tilauserän sisällä voi liimoituksissa olla eroja. Nähdään, että vasemmalla olevassa nelilössä liimalla on maidonvalkoinen väri tai sitä on paksumpana kerroksena, kun yhden merkin palasella liima on läpinäkyvämpää vaaleaa liimaa tai sitä on huomattavasti ohuempi kerros.
Erikoisuuksia 12mk sinisestä leijonamerkistä tunnetaan jonkin verran, tavataan mm. rosohammaste (RH), ohutta paperia (0,058mm) on tavattu ”varmuudella” vain ensimmäisestä tilauserästä 719 (11-1946), löytyy reunavesileimoja (RW), hammastesiirtymiä (matalia korkeita merkkejä), sekä tarttumia (TA).
Yllä: 12mk sinisen merkin väritarttuma (TA)
Yllä: Rosohammasteinen (RH) merkki
Yllä: Merkin painokuvan erittäin huono keskitys. Ikävä kyllä oikea yläkulma kärsinyt. (Lisätty 12.5.2014)
Yllä: Reunavesileima (RW) yltää hieman merkin yläreunan päälle. (Lisätty 12.5.2014)
Yksin ulkomaille kulkenut käyttötarkoituksen mukainen 12mk sinisen käyttö arvostetaan LaPessa (2010) pariin kymppiin, hinta kuvastaa sitä, että v. 1948 oli postin kulku Suomesta ulkomaille jo vapautunut ja kirjeposti ulkomaille alkoi yleistyä myös ulkomaankaupan normalisoituessa. Filateelisesti merkittävä käyttötarkoituksen mukainen käyttöaika on 10.2.1947 – 30.6.1948, jolloin ulkomaan kirjeen taksa oli 12mk. Merkki kävi ilmestyessään yksin myös ulkomaan asiakirjan taksalle (12mk 1.1.1947 – 31.121947).
Yllä: Kirje Jämsästä 14.5.1947 Los Angelesiin USA:n. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk.
Yllä: Kirje Turusta 29.1.1948 Baseliin Sveitsiin. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk.
Yllä: Kirje 5.5.1948 Somerolta Brno-Taboriin, Tsekkoslovakiaan. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk.
Yllä: Lentokirje Pohjasta 29.5.1948 Washington D.C.:n USA:n. M30 12mk sininen ja 24mk ruskeanvioletti, yhteensä 36mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk, lentolisä USA:n (vyöhyke 2) 15.1.1947 – 30.11.1948 (jokaiselta 5g:lta) 12,00mk (tässä kirje <10g = 24,00mk), yhteensä 36,00mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.
Yllä: Lentokirje Helsingistä 15.6.1948 Laudaan Saksaan amerikkalaiselle vyöhykkeelle (am. zone). 2kpl 12mk sininen yhteensä 24mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk, lentolisä Eurooppaan (24.10.1945 – 30.9.1957) 3,00mk / 5g – kirje 16-20g 4*3,00mk=12,00mk, yhteensä 24,00mk.
Filateelisesti olennaisimman käyttöajan loputtua 1.7.1948 jälkeen 12mk sinisellä oli useita yksittäiskäyttöjä, joista joitakin esitellään alla. Merkin painoserä oli verrattaen suuri, 42 miljoonaa kappaletta ja sitä jäi epäilemättä paljon käytettäväksi tarkoituksenmukaisen käyttöajan päätyttyä, varsinkin kun huomioidaan, että viimeinen tilauserä valmistui 8-1948 eli merkin käyttötarkoituksen mukaisen käytön jälkeen – tästä tietysti voimme vetää johtopäätöksen, että PLH piti merkin käyttötarkoituksena ehkäpä myös kotimaan kirjeen postimaksuna toimimista 1.1.1948 jälkeen (kuten mm. Käsikirjakin toteaa). Tällöin voidaan ajatella PLH:n tarkoittaman olennaisimman käyttöajan päättyvän kotimaan kirjeen postimaksun noustessa, vasta 1.12.1948.
Yllä: Kirje 6.9.1948 Kuopiosta Simpeleelle. Taksa: Kirje (-20g) 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk.
Yllä: Postikortti, jolle laitettu kirjeen postimaksuksi 12mk sininen merkki. Tekstiä kirjoitettu osoitealueelle ja näin olleen ”kirjeen” tunnusmerkistö täyttyy. Lähetetty 8.11.1948 Pieksämäeltä Helsinkiin. Taksa: Kirje (-20g) 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk. (Lisätty 12.5.2014)
Yllä: Kirjattu kirje 29.9.1948 Tampereelta Helsinkiin. 12mk sininen tupla, yhteensä 24mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, kirjaaminen 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, yhteensä 24,00mk.
Yllä: Toisen painoluokan kirjattu kirje 10.5.1948 Turusta Helsinkiin. M30 12mk sininen ja 20mk postitalo, yhteensä 32mk. Taksa: Kirje (21-125g) 20,00mk, kirjaaminen 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, yhteensä 32,00mk.
Jos ajattelua viedään siihen suuntaan, että PLH oli ajatellut käyttää merkkiä myös kotimaassa tarkoittaisi tämä myös sitä, että myös muut kotimaan sopivat taksat olisivat tämän ”toisen käyttötarkoituksen” mukaisia käyttöjä. Näitä ovat ainakin asiakirjan taksa ja miksei sitten vielä myös Pohjoismaihin suunnattujen kirjeiden taksa, joka sekin oli 1.1.1948 alkaen 12mk.
Yllä: Asiakirjoja Inkeroisista 2.9.1948 Helsinkiin. Taksa: Asiakirjoja (-150g) 1.1.1948 – 30.6.1950 12,00mk. 
Yllä: Kirje 21.5.1948 Tenholasta Tukholmaan Ruotsiin. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.1.1948 – 30.6.1948 12,00mk. 6kk taksa-aika yli 500g kirjeille, mutta I-III painoluokan kirjeille taksa pysyi samana aina 30.11.1948 saakka.
Yllä: Kirje 15.10.1948 Helsingistä Tukholmaan Ruotsiin. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.7.1948 – 30.11.1948 12,00mk. Taksa muuttui ”oikeasti” vain yli 500g kirjeille 1.7.1948, I-III painoluokan kirjeille taksa-aika alkoi jo 1.1.1948.
Yllä: Pika lentokirje 11.7.1947 Helsingistä Göteborgiin Ruotsiin. Edelleen lähetetty Ruotsissa toiseen osoitteeseen. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, pikalisä Pohjoismaihin (sama kuin kotimaan taksa) 1.1.1947 – 31.12.1947 20,00mk, lentolisä Pohjoismaihin 1.10.1942 – 30.9.1957 (jokaiselta 20g:lta) 2,00mk, yhteensä 34,00mk. Alitaksa 2mk.
Kaiken kaikkiaan taksoja ja taksakombinaatioita joille 12 markan sininen sopii yksin on useita erilaisia, siis pääkäyttötarkoituksen mukaisen ensimmäisen luokan ulkomaan kirjeen lisäksi.
Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje 9.3.1950 Keravalla. Taksa: Paikalliskirje (21-125g) 1.12.1948 – 30.6.1950 12,00mk.
Yllä: 12mk sininen paikalliskirjeellä 20.10.1950 Helsingissä. Taksa (-20g) 12,00mk
Yllä: Postikortti 13.3.1949 Helsingistä (Helsinki 6) Selsdoniin Englantiin. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 9,00mk, postikortin lentolisä Eurooppaan 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk, yhteensä 12,00mk.
Yllä: Postikortti 14.1.1951 Tampereelta Tukholmaan Ruotsiin. Taksa: Postikortti pPohjoismaihin 1.7.1950 – 31.12.1951 12,00mk.
Yllä: Postikortti 16.12.1950 Pälkäneeltä Helsinkiin; edelleen lähetetty Helsingissä ja lopulta leimattu ”Tuntematon – Okänd – Inconnu”. Kiinnostava detalji, kirjoittaja päivännyt 17.12.1950 ja postileima 16.12.1950. Taksa: Postikortti kotimaassa 1.7.1950 – 31.12.1951 12,00mk.
Yllä: Toisen painoluokan kirje 2.6.1949 Helsingissä. 12mk sininen tupla. Taksa: Kirje (21-125g) 1.12.1948 – 30.6.1950 24,00mk.
Yllä: Pikakirje 24.9.1948 postivaunuleimoin Helsinkiin, 12mk sininen tripla, yhteensä 36mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, pikalisä 1.1.1948 – 31.12.1951 25,00mk, yhteensä 37,00mk. Alitaksa 1mk.
Yllä: Pikakirje 17.9.1948 Porvoosta Helsinkiin, 12mk sininen tripla, ja 1mk vihreä yhteensä 37mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, pikalisä 1.1.1948 – 31.12.1951 25,00mk, yhteensä 37,00mk. (Lisätty 12.5.2014)
12mk sininen kävi yksin 1.11.1949 alkaneelle ulkomaan postikortin taksalle, jota varten julkaistu 12mk punainen merkki tuli käyttöön vasta 9.1.1950. Tämä tarkoittaa, että 2kk 9pv:n ajan 12mk sininen oli ainoa yksin taksalle sopiva merkki. Tämä on kuitenkin 12mk sinisen merkin käyttötarkoituksen mukaisen filateelisesti olennaisen käyttöajan ulkopuolella oleva taksa, mutta silti mielenkiintoinen ”havainto”. Minulla ei tällaista korttia kuitenkaan ole laittaa näytille. Korjaus: Tarkemmin ajatellen ja tutkien, minulla on kyllä näyttää tuollainen kohde (en tiennyt sitä itsekään, ennen kuin kävin kaikki kohteet läpi… joskus näinkin, ”löydön” tekeminen omasta kokoelmasta on miellyttävä tunne!)
Yllä: Postikortti 10.12.1949 Messukylästä Bärstadt ueber Bad Schwalbachiin Saksaan amerikkalaiselle vyöhykkeelle (U.S. – Zone). Saksassa edelleenlähetetty. M30 12mk sininen single. Taksa: Postikortti Eurooppaan 1.11.1949 – 31.12.1951 12,00mk.
12mk sininen kävi tietysti myös yhdistelminä muiden merkkien kanssa postitukseen aina mallin 1930 käyttöajan loppuun saakka. Alla joitakin tämän ”filateelisesti” vähemmän merkityksellisen ajan käyttöjä.
Yllä: Lentokirje 28.8.1948 Malaksista Newcastleen Englantiin. M30 12mk sininen, 7mk punainen ja 2mk vihreä, yhteensä 21mk. Palautettu ”Retour”, ”Rebut – Inconnu” ”Undelivered for reason stated – Return to sender” – syynä, että vastaanottaja tuntematon; jonkin verran reissannut Newcastlessa, kun etsitty vastaanottajaa. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk, lentolisä Eurooppaan (jokaiselta 5g) 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk, kirje <10g = 2*3,00mk = 6,00mk, yhteensä 21,00mk.
Yllä: Varkaudesta 16.12.1948 Ammenäsiin Grohediin Ruotsiin lähetetty 0,4kg painanut paketti. M30 12mk sininen ja 50mk Tammerkosken silta, yhteensä 62mk. Taksa: Paketti Ruotsiin (-1kg) 1.7.1948 – 31.10.1949 62,00mk.
Yllä: Postiennakkopainotuote 28.12.1949 Nummelle, jonne saapunut 1.1.1950 (selkeä leimaus takana). Postiennakkomäärä 325mk. 12mk sininen ja 10mk violetti, yhteensä 22mk. Taksa: Painotuote (51-100g) 1.12.1948 – 30.6.1950 5,00mk, postiennakko (-10000mk) 1.12.1948 – 30.6.1950 14,00mk, yhteensä 22,00mk. (Lisätty 29.6.2014)
Yllä: Parkanosta 6.8.1962 Turkuun lähetetty kirjattu kirje, jolla 2kpl 24mk violetin punainen ja yksi 12mk sininen, yhteensä 60mk. 12mk sininen ei ole enää näin myöhään yleinen. Taksa: Kirje (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 60,00mk. Kysymyksessä postitoimiston M30 ”virallinen” loppuunkäyttö.
Ulkomaan kirjetaksa muuttui 12 markkaan 1.1.1947 mutta 12mk sininen julkaistiin vasta 10.2.1947, tämä tarkoittaa sitä, että 40 päivän ajan ei jälleenkään ollut yksin ulkomaan kirjetaksalle sopivaa M30 merkkiä. Tänä aikana ensimmäisen luokan ulkomaan kirjeen postimaksu siis jouduttiin rakentamaan muita merkkejä käyttämällä.
Yllä: Helsingistä 21.1.1947 Saksaan, Brittiläiselle vyöhykkeelle lähetetty kirje. Kaksi M30 6mk punaista, yhteensä 12mk. Englantilainen sensuurileima ja liuska; Saksaan tuleva posti sensuroitiin yhä 1947. Posti Saksaan aukesi vasta vuoden 1946 lopussa ja yllä olevaa kirjettä voidaan pitää ”aikaisena” lähetyksenä avautumisen jälkeen. Käyttö siinä 40 päivän ikkunassa 1.1.1947 – 10.2.1947, kun ei ollut ulkomaan kirjetaksalle yksin sopivaa M30 merkkiä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk.
12mk sininen yksittäispostite ulkomaille ei ole kovin arvostettu postihistoriallinen lähetyskohde, koska kohteita on saatavilla runsaasti ja näin ollen kohdemaa nousee arvoonsa: Mitä eksoottisempi, sitä parempi. Kuten yllä nähdään on merkillä kuitenkin useita erilaisia yksittäispostitekäyttöjä ja sitä kautta merkki saa vähän enemmän ”säpinää” aikaan. Hinnoittelu on ollut maltillista, yksittäispostitteita saa yleensä alkaen alle eurosta hintojen pysyessä yleensä alle kymmenessä eurossa.