Yllä: Vetolan liikkeen julkisivu; taloa korjataan parhaillaan
Pikavisiitti Tampereelle käsitti tällä kertaa noin tunnin mittaisen piipahduksen Postimerkkipalvelu H&T Vetolan liikkeeseen Tampereen rautatieaseman välittömässä läheisyydessä. Liike on kohtalaisen suurissa tiloissa ja siellä on myös tarjolla paljon postihistoriaa, eli erilaista postilähetysmateriaalia niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Katsoin ajan puitteissa läpi M30 lähetyslaatikon, jossa oli pääasiallisesti kotimaassa kulkeneita lähetyksiä – kauppias kertoi, että paljon mitään ulkomaille mennyttä hänellä ei ole tällä hetkellä laatikoissa; hän kuitenkin kertoi, että syksyn huutokauppaan on tulossa runsas valikoima myös M30 kohteita. En löytänyt M30 laatikosta mitään itselleni, mutta siellä oli kaikenlaista postilähetystä pakettikorteista kirjattuihin kirjeisiin, ei kuitenkaan mitään erityisen spesiaalia tällä kertaa.
Yllä: Postikortti Hangosta 29.12.1942 Liegeen Belgiaan, M30 2kpl 1mk vihreä ja 50p vihreä, yhteensä 2½mk. Suomen ja Saksan sensuurit, Belgia oli kortin lähetysajankohtana Saksan miehittämä. Kysymyksessä on Lauri Peltosen asiakkaalleen lähettämä postikorttimuotoinen tiedonanto, koskien saatavilla olevia Suomalaisia postimerkkejä. Mielenkiintoinen detalji on se, että Lauri Peltonen on omakätisesti allekirjoittanut kortin. Taksa: Postikortti ulkomaille Pohjoismaiden ulkopuolelle 1.10.1942 – 30.6.1945 2,50mk.
En kuitenkaan jäänyt aivan täysin osattomaksi, sillä ymmärsin kärttää parempia kohteita; sain nähtäväksi muutamia kohteita, mm. yllä kuvatun postikortin ja päätin ostaa sen. Kyseessä on yksi sodanaikaisista vaikeammista postikortin ulkomaan taksoista (toinenhan ja vaikein on lyhyt 3mk taksa) – vaikka 2½mk taksa oli pitkäaikainen, taksa-aika oli 2v. 8kk. ovat taksalla lähetetyt ulkomaan postikortit kohtalaisen hyviä kohteita.
On mukavaa tutustua liikkeisiin huutokauppojen takana ja niiden omistajiin. Keskustelin paikalla olleen toisen omistajan kanssa filateliasta yleensä ja myös suomalaisen filateelisen kaupan nykytilasta. Pohdintamme keskittyi lähinnä siihen, että toivoimme filatelian harrastuksena saavan jonkinlaisen renessanssin jossakin välissä. Kaupan tilasta kauppiaalla oli selkeä näkemys: Mitä enemmän alan liikkeitä ja kaupallisia toimijoita, sitä paremmin harrastus pärjää ja aito kilpailu on kaikkien etu.