Paikalliskirje oli koko malli 1930 merkkien käyttöajan voimassa oleva lähetyslaji, se poistui kuitenkin käytöstä nopeasti M30 merkkimallin lakkautuksen jälkeen 30.6.1963. Kysymyksessä on siis kirje, joka lähetetään paikkakunnan tai paikkakunnaksi laskettavan alueen ns. paikallistaksa-alueen sisällä. Paikalliskirjeen maksimipaino oli 500g, sitä painavammat paikalliskirjeet kuljetettiin tavallisen kirjeen taksalla. Paikalliskirjeen taksa muuttui M30 33-vuotisena käyttöaikana kaksitoista kertaa. Tässä ensimmäisessä paikalliskirjeitä käsittelevässä postauksessa esittelen joitakin neljän ensimmäisen taksa-ajan paikalliskirjeitä; näiden taksa-aikojen sisällä ei vielä ollut paikallistaksa-alueita, vaan ensimmäinen paikallistaksa-alue perustettiin v. 1946.
Paikalliskirjeitä kerättäessä on huomattava, että koska Helsinki on Suomen suurin kaupunki on siellä myös ollut eniten paikallispostia ja näin ollen myös paikalliskirjeitä. Itse asiassa näin on ollut jopa siinä määrin, että Helsingin ulkopuolella kulkeneet paikalliskirjeet ovat yleisesti ottaen astetta ”vaikeampia” kohteita. Muissakin suurissa kaupungeissa kulkeneet paikalliskirjeet ovat kohtalaisen yleisiä, mutta pienillä paikkakunnilla ja pienissä kaupungeissa kulkeneet jopa vaikeita. Tämän toteaa myös Juhani Kerppola paikalliskirjeitä käsittelevässä artikkelissaan*.
Paikalliskirjeen lisämaksuja olivat ”normaalit” pikajakelu, kirjaus, vakuutus, postiennakko ja saantitodistus ja näiden yhdistelmät. Lunastuksiakin tietysti on. Kuvia kiinnostavista paikalliskirjelähetyksistä löytyy mm. Kerppolan artikkelissa. Paikalliskirjeitä esittelevässä näyttelykokoelmassa tulisi olla perustaksojen lisäksi myös ”erikoisuuksia” eli erilaisia taksakombinaatioita ja muiden kuin ensimmäisen painoluokan paikalliskirjeitä, mielellään pienillä paikkakunnilla kulkeneina. Minulla on siis vielä matkaa kuljettavana jonkin verran…
Ensimmäinen taksa-aika (15.1.1926) 1.1.1930 – 30.11.1931, M30 mallin ”alusta” alkaen, taksa-ajan pituus 1v 11kk.
Yllä: Paikalliskirje Turussa (Turku 2) 8.1.1931. M30 1mk oranssi. Taksa (-20g) 1,00mk
Yllä: Paikalliskirje (surukirje) Oitissa 25.7.1930. M30 1mk oranssi. Taksa (-20g) 1,00mk
Toinen taksa-aika 1.12.1931 – 15.6.1940, taksa-ajan pituus 9v 6,5kk
Yllä: Paikalliskirje Turussa (Turku 12 Lentopaviljonki H IV) 7.9.1936, M30 1½mk punainen. Taksa (-20g) 1,50mk
Yllä: Paikalliskirje Toijalassa 15.8.1936, M30 1½mk punainen. Taksa (-20g) 1,50mk.
Yllä: Paikalliskirje Oulussa 11.8.1937, M30 1½mk violetti. Taksa (-20g) 1,50mk
Yllä: Sensuroitu paikalliskirje Tampereella 2.2.1940. Hyvin tunnettu Tampereen leimasimessa ilmenevä musta neliö nelosen tilalla. M30 1½mk violetti. Taksa (-20g) 1,50mk. Lisäsin tämän kohteen tänne, vaikka se ei M30 postihistoriallisesti tuokaan lisäarvoa, koska paikalliskirjeitä luultavasti (tämä on oma arvioni) sensuroitiin vähemmän kuin muuta postia, lisäksi kun kyseessä on hyvä Tampereen ”musta laatikko” niin yhdessä on tarpeeksi tekijöitä näytille asettamiseen. (Lisätty 3.3.2014)
Yllä: 2kpl kirjattua paikalliskirje Helsingissä 27.5.1938 ja 15.3.1939, M30 3½mk sininen. Taksa (-20g) 1,50, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 3,50mk.
Yllä: Kirjattu II painoluokan paikalliskirje 1.3.1932 Helsingissä. Taksa (21-125g) 3,00, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 5,00mk.
Yllä: Kirjattu pikapaikalliskirje Helsingissä 3.10.1935, M30 5mk Olavinlinna, 2mk mustansininen ja 50p vihreä, yhteensä 7,50mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 1,50mk, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, pikalisä 1.1.1935 – 24.7.1942 4,00mk, yhteensä 7,50mk. 
Paikalliskirje 33.2.1938 Helsingissä. Pyritty lähettämään 6kpl M17 30p, eli 1,80mk vihreällä merkillä paikalliskirje, Taksa (-20g) 1,50mk. M17 käyttöaika päättyi 31.12.1930, eli jo yli 7 vuotta aikaisemmin. Tämän johdosta mennyt lunastukseen ja leimattu ”T” ja laitettu lunastuslipuke 3mk. Lunastuksen määrä oli kaksinkertainen puuttuvan postimaksun osalta (15.1.1926 alkaen koko M30 käyttöajan) eli tässä tapauksessa 2x 1,50mk = 3mk). Lunastus on suoritettu 3kpl 1mk oranssilla merkillä, jotka on mustemitätöity. (Tämä lähetys on myös nähtävänä M17 + M30 sekapostitteita käsittelevän postauksen yhteydessä)
Yllä: Lunastettu paikalliskirje Helsingissä 15.9.1933. Taksa (-20g) 1,50mk, mutta kuorella vain 1,25mk keltainen M30, eli 25p alitaksainen; tästä johtuen lunastus 50p (eli 2x puuttuvan postimaksun määrä) ja lunastuksen merkiksi mitätöity 2kpl 20p vihreä ja 10p harmaat merkit. (Lisätty 17.1.2014)
Yllä: Ruotsista lähetetty laivakirje ”Laivakirje – Paquebot” leimoilla Turkuun, jossa saapumisleimattu 1933 (leiman päiväys näkyy kirjettä valoa vasten katsottaessa) ja samalla lyöty ”T”-lunastusleimaus ja laitettu lunastuslipuke, lunastus 3,00mk eli 2x paikalliskirjeen taksa, koska Turun sisäisestä kirjeestä on kysymys. Luultavasti tämä on laivanvarustamon (ja höyrylaiva-agentuurin) kuoreen valmiiksi Tukholmassa laitettu saapumisilmoitus, joka on sitten laitettu Turussa laivan saavuttua postiin. (Lisätty 24.1.2014) [Kommentti: Aivan vastaavasta maksettiin jokin aika sitten suuria summia kts. lisätietoja täältä artikkelin lopusta. Tämä maksoi 6,60€ ja huutorahan v. 2014 alussa olleessa Filateliapalvelun huutokaupassa.]
Kolmas taksa-aika 16.6.1940 -31.3.1942, taksa-ajan pituus 1v 9,5kk
Yllä: Isokokoinen paikalliskirje Helsingissä 30.6.1941. M30 2mk punainen. Leimattu viestillisellä ensin ja vasta sen jälkeen laitettu merkki ja leimattu ilmeisesti käsin. Taksa (-20g) 2,00mk.
Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje Helsingissä 10.10.1940, M30 3½mk sininen. Taksa (21-125g) 3,50mk.
Yllä: Helsingissä 7.3.1941 kulkenut toisen painoluokan paikalliskirje. M30 50p vihreä, 1mk oranssi ja 2mk punainen, yhteensä 3½mk. Taksa: Paikalliskirje (21-125g) 16.6.1940 – 31.3.1942 3,50mk. Ruma ja risainen, mutta silti 2. painoluokan paikalliskirje. (Lisätty 29.6.2014)
Yllä: Kirjattu paikalliskirje Helsingissä 12.4.1941. Taksa: Paikalliskirje (<20g) 16.6.1940 – 31.3.1942 2,00mk, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 4,00mk (Kohde on nähtävillä myös 4mk postitaloa käsittelevän postauksen yhteydessä)
Neljäs taksa-aika 1.4.1942 – 31.8.1942, taksa-ajan pituus 4kk; ensimmäisen painoluokan paikalliskirjeen taksa pysyi samana kuin edeltävänä taksa-aikana, mutta muiden painoluokkien osalta tapahtui muutoksia: Painoluokkajako muuttui neljästä eri painoluokasta kolmeen ja tämä toi mukanaan taksojen muutoksen muuttuneiden painoluokkien kohdalla.
Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 2.4.1942, leimassa musta neliö tyhjän kohdan paikalla, taksan toinen päivä. Taksa (-20g) 2,00mk.
Ensimmäisessä ja neljännessä taksa-ajassa on kehittämistä kerrakseen, onneksi filatelia ja postihistoria ovat lajeja, joissa ei ole kiire ja jotka eivät tule koskaan valmiiksi. Parasta on yleensä se, että omia laarejaan penkomalla löytää ”uusia” hyviä kohteita.
*Juhani Kerppola, Postilähetyslajit 1930 – 1962, Osa 3. PAIKALLISKIRJE, FIlatelisti, 2/2013, s.46 -49