Toronto on Kanadan suurin kaupunki ja Ontarion osavaltion pääkaupunki, asukasluku hipoo kolmea miljoonaa. Kaupunki on pääasiallisesti englannin kielinen, mutta siirtolaisia on tullut useista maailmankolkista. Paikallinen tuttuni kuvailikin tilannetta sanomalla, että siellä missä Italialainen alue muuttuu Jamaicalaiseksi tapahtuu kuvainnollisesti rastan ja pastan kohtaaminen. Etnistä säpinää ja ravintoloita on joka paikassa ja meininki on siis kansainvälistä. Torontossa tutustuin melkein kolmeen postimerkkiliikkeeseen. Toronton joukkoliikenne ei ole parhaimmasta päästä, joten pääasiallinen liikkumiskeino keskustassa on turvautuminen omiin jalkoihin.
Ensimmäinen liike, jossa kävin oli nimeltään Hollywood Canteen ja sen kellarissa toimivaa postimerkkiosastoa pyörittää Ted niminen herra. Tedillä oli kolme suomalaista kuorta, yksi Kanadaan lähetetty M75 kirje ja pari Suomessa kulkenutta M17 ehiötä. Eli aika hiljaista oli. Positiivisella puolella oli se, että Ted oli äärimmäisen mukava ja avulias kaveri. Ostin häneltä käytetyn Kanada luettelon erittäin edullisesti. Huomasin eräässä Tedin kansiossa Mexicosta Fidel Castrolle lähetetyn kuoren – mielenkiintoinen vastaanottaja.
Yllä: Kirje 26.1.1948 Nokialta Windsoriin Ontarioon Kanadaan, M30 12mk sininen single. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk. 
Yllä: Lentokirje 5.6.1948 Tampereelta Windsoriin Ontarioon Kanadaan, M30 12mk sininen tripla, yhteensä 36mk. Kirjeellä lukee paino 9g. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk, lentolisä Kanadaan (vyöhyke 2) 15.1.1947 – 30.11.1948 12,00mk/5g, yhteensä 36,00mk. 
Yllä: Lentokirje 24.4.1952 Jäminkipohjasta Windsoriin Ontarioon Kanadaan. M30 40mk puunhakkaaja single. Paino kirjoitettu kirjeelle 5g. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, lentolisä Kanadaan (vyöhyke 4) 1.12.1950 – 30.6.1953 15,00mk / 5g, yhteensä 40,00mk.
Toinen liike oli Toronton valtavaylällä Yonge kadulla ja nimeltään The Stamp Market ja tämä oli täydellinen hukkareissu, paikka oli erään ravintolan yläkerrassa ja sitä veti todella likaisissa oloissa kaksi omituista heppulia. Heillä ei ollut mitään tietoa mistään ja mitään Eurooppalaisia merkkejä tai kuoria ei ollut. Jäi sellainen kuva, että vaikka olisi ollutkin, niin eivät olisi myyneet, eli hyvin omituinen liikeyritys kaiken kaikkiaan.
Kolmas Toronton yritys oli myöskin hukkareissu, sillä liike oli kiinni kun tulimme paikalle. Käteen Toronton liikkeistä jäi siis hyvin vähän, eikä lainkaan M30 kiinnostavaa.
Onneksi olin sentään tehnyt salapoliisin työtä jo kotimaassa ja saanut erään postihistoriakeräilijän yhteystiedot ja hän ottikin minut vastaan kotonaan ja pääsin tutustumaan hänen kohteisiinsa – niitä oli huomattavia määriä, koska herra oli harrastanut keräilyä useita kymmeniä vuosia. Työnsä takia hän oli asunut vuosia Ruotsissa ja sillä reissulla noukkinut matkaansa myös paljon skandinavian maiden lähetyksiä ja suomalaista postihistoriaa. Myös joitakin M30 kohteita hänellä oli, ei kuitenkaan mitään ”järisyttävää”. Kaikki tällä sivulla esiteltävät M30 kohteet sain vaihdettua tämän keräilijän kanssa mukanani tuomiini Kanada-kohteisiin. 
Yllä: Postiennakko-osoitekortti, jolla liimattuna kaksi 1½mk violettia M30 merkkiä yhteensä 3mk, jotka ovat ilmeisesti ensin olleet liimattuna kirjeellä? ja siirretty sitten postiennakko-osoitekortille. Eli kysymyyksessä on leikkeellä kulkenut postiennakko-osoitekortti. Kulkenut Turusta 7.1.1931 Saloon. Taksa: Kirje (-20g) 15.1.1926 – 30.4.1931 1,50mk, postiennakko (-100mk) 15.1.1926 – 30.4.1931 1,50mk, yhteensä 3,00mk. 
Yllä: Lunastusmerkitty ”T” alitaksainen painotuote leimattu Postivaunu 28 23.2.1955 Chiquicamacaan, Chileen. M30 8mk vihreä single. Takana saapumisleimat Santiagoon ja Chiquicamacaan. Ilman saapumisleimoja olisin epäillyt tämän olevan oikeasti kulkematon kuori. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille 1.1.1952 – 31.7.1958 10,00mk. Alitaksa 2,00mk. 
Yllä: Helsingistä 12.12.1948 Wieniin Itävaltaan lähetetty lentokirje, 15mk sininen ja 2kpl 3mk vihreää, yhteensä 21mk. Itävallan sensuurileimaus. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk, kirjeen lentolisä Eurooppaan 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk /5g tämä kirje <10g eli 6,00mk, yhteensä 21,00mk.
Montréal on Kanadan toiseksi suurin kaupunki ja sijaitsee Quebecin ranskankielisessä osavaltiossa noin viiden tunnin junamatkan päässä Torontosta. Asukkaita on n. 1,7 miljoonaa ja kaupunki on paljon suurkaupunkimaisempi kuin Toronto ja mm. metro toimii erinomaisesti. Montréalissa kävin kolmessa liikkeessä toteamassa karun tilanteen.
Ensimmäinen liike sijaitsi ison tavaratalon viidennessä kerroksessa ja oli nimeltään Rousseau Philatelique – tämä oli pääasiallisesti kanadalaisiin merkkeihin ja rahoihin erikoistunut liike, joka myi postimerkkejä, eikä oikeastaan ollenkaan postihistoriaa. Joitakin ”tauhkakuoria” oli laatikossa, mutta pääasiallisesti roskaa. Pääpaino oli keräilyn oheistuotteissa. Arvatenkaan mitään M30 säpinää ei paikassa ollut.
Toinen liike oli nimeltään Montréal Timbres & Monnaies Inc. ja se sijaitsee aivan ”Papineau” metropysäkin kohdalla. Myynnissä oli Kanadaa ja USAa, mutta ei mitään Eurooppalaista tavaraa, myyjä kertoi, että he myyvät kaiken Eurooppalaisen tavaran omassa huutokaupassaan tai eBayssa.
Yllä: Marche Philatelique du Montréal liikkeen ovi.
Kolmas liike oli osoitteessa 2005 Rue Belanger ja nimeltään Marche Philatelique du Montréal; sinisen metroreitin varrella, noin kilometrin kävelymatkan päässä metroasemalta erään talon kellarikerroksessa. Liikkeessä oli ”oikea” tunnelma, mutta kohteet olivat kiven alla. Pienen keskustelun jälkeen omistaja toi pöydälle ison laatikollisen sekalaista ”niitä näitä” postihistoriallista tavaraa koko maailmasta alkaen 1950-luvun alusta, joukossa n. 80% tauhkaa, sekä viallisia lähetyksiä. Tästä laatikosta löysin kaksi Suomesta lähetettyä kuorta, joista toinen oli M30 kohde, väärätaksainen ja hirvitävässä kunnossa. Jätin sen ottamatta. Myyjä / omistaja nimeltään Luc osoittautui kohtalaisen kovaksi hinnoittelijaksi ja kohteet, jotka itse tästä laatikosta loppujen lopuksi kaivoin esiin eivät irronneet halvalla; tämä oli ns. penkolaatikko, mutta liikkeessä ja kohteita ei oltu ennalta hinnoiteltu eivätkä ne olleet kiinteän hintaisia… nämä ovat aina aika ikäviä juttuja… myyjä saa ”liikaa” valtaa hinnoitella. En rikastuttanut tätä miestä kovinkaan suurella summalla; oli kuitenkin ”pakko” ostaa jotain, koska oli paikalle asti vaivauduttu.
Kylmä tosiasia on, että kaikki ”perus” filateliakauppiaat sanoivat, että ulkomaiset kohteet myydään Internetin ihmemaassa, jos sellaisia jostain tulee. Vain harvoilla on enää varastossaan mitään muuta kuin Kanadan tai Yhdysvaltain kohteita. Torontossa ja Montréalissa on myös Italian, Ranskan ja Englannin kerääjiä, mutta postihistoriaa ei silti liikkeistä näidenkään osalta juurikaan löydy. Sellaisen vinki kuitenki sain, että paras Itä-Kanadassa järjestettävä postimerkkitapahtuma postihistorian kannalta on ORAPEX.
Mitä voidaan sanoa myyjistä yleensä, niin kohtalaisen ynseää porukkaa, poislukien Toronton Ted, joka oli erittäin miellyttävä tyyppi. Mukana ollut numismaatikko kaverini sai myös pettyä kaikissa kohteissa, yhtäkään suomalaista vähääkään kiinnostavaa kolikkoa tai setelirahaa ei vastaan tullut.