Yllä: 4½mk sininen rosohammasteinen (RH) merkki
Posti- ja lennätinhallitus ilmoitti kiertokirjeessään 213/1942 lokakuun 1. päivä tapahtuvista ulkomaan postitaksojen muutoksista ja siitä, että tästä syystä, ulkomaan taksan muutoksen tähden, ”että otetaan käytäntöön 4½ markan postimerkki, jonka väri on oleva sininen”. Samassa kiertokirjeessä todetaan, että ”Lisäksi on posti- ja lennätinhallitus päättänyt, että…. saadaan myydä… … sekä muita tässä mainittuja postimerkkejä… …ensi lokakuun 1. päivästä lähtien…” 4½mk sininen leijonamerkki siis ilmestyi 1.10.1942, toisen maailmansodan riehuessa. Väristäkin voidaan jo päätellä, että sen käyttötarkoitus oli toimia ulkomaan postin ensimmäisen painoluokan kirjeiden postimaksuna – ulkomaan kirjetaksat muuttuivatkin merkin ilmestymispäivänä. Merkkiä painettiin neljä miljoonaa, kolmessa tilauserässä 518 (9-1942), 525 (10-1942) ja 622 (9-1944). Ensimmäiset kaksi tilauserää on painettu lumppusellupaperille (LSP) ja viimeinen sellupaperille (SP). LSP merkkejä painettiin yhteensä 3 miljoonaa siten, että tilauserää 518 painettiin 1,0 miljoonaa ja tilauserää 525 2,0 miljoonaa, sellupaperista tilauserää 622 painettiin 1,0 miljoona kappaletta (tämä tilauseräkohtainen tieto paljastuu käsikirjan** osasta IV s. 33).
Yllä: Kolmen tilauserän numerokuusilot käänteisessä aikajärjestyksessä. Huomataan paperierot (tilauserät 518 ja 525 lumppusellupaperia, 622 sellupaperia) ja liimojen erot (tilauserät 518 ja 525 liima 3 (lm3) ja tilauserä 622 liima 4 (lm4).
Sellupaperisen tilauserä 622 merkit ovat hieman tummemman sinisiä kuin kahden aiemman tilauserän merkit, jotka ovat väriltään oikeastaan täysin samanlaisia kuin 3½mk:n sininen merkki. Liimoja käytettiin kahden erilaista, liimaa 3 (keltainen tai kellertävä liima) käytettiin kaikissa tilauserissä, kuitenkin siten, että liiman loputtua tilauserän 622 kohdalla siirryttiin käyttämään liimaa 4 (kotimainen dekstriini eli liisteriliima); tämä tapahtui ilmeisesti jo tilauserän liimoittamisen ”alkuvaiheessa”, koska suurin osa erän merkeistä on liimalla 4. Merkistä tunnetaan ”erikoisuuksina” rosohammastettuja kappaleita (kts. kuva yllä) pieniä hammastesiirtymiä ja joitakin laskoksia, Kauppi* toteaa näiden kahden viimeksimainitun olevan pääosin sellupaperin merkeissä tavattavia erikoisuuksia. Käsikirja toteaa lisäksi, että ”paksua paperia esiintyy”.
Yllä: Taulukossa nähdään merkin kuvakevirheitä kolmesta tunnetusta luettelosta; virheitä on paljon enemmänkin, mutta niitä ei ole luetteloihin asti tämän enenpää ehtinyt. (lisätty 22.3.2014)
Yllä: Näytiksi joitakin kenttätunnuksia 4½mk merkistä (Lisätty 22.3.2014)
Käyttötarkoituksen mukainen käyttö on siis ulkomaan kirjeellä ja ”tarkoituksenmukainen” taksa-aika on 1.10.1942 – 1.7.1945 eli käytännössä sota-aikana. Sota-ajasta johtuvasta vähemmästä ulkomaille lähetetystä postista ja ulkomaan postiin liittyvistä postin rajoituksista ja mm. Saksan kanssa voimassa olleesta postisopimuksesta johtuen ovat 4½mk:n merkillä ulkomaille kulkeneet yksittäispostitteet hyviä kohteita.
Yllä:Kirje Lauttasaaresta 3.12.1942 (kirjeen päiväys) Bronxiin New Yorkiin Yhdysvaltoihin. 4½mk sininen singlenä ja 1942 TUB joulumerkki. Suomen, Saksan ja Yhdysvaltain sensuuri on avannut kuoren. Kirje on luultavasti kulkenut Portugalin kautta. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 1.7.1945 4,50mk. Kirje on kulkenut, vaikka se on joutunut sensuuriin ja Saksa oli julistanut Yhdysvalloille sodan loppuvuodesta 1941.
Yllä:Kirje 13.4.1943 Hammaslahdelta Helsingin (15.5.1943) ja ilmeisesti Tukholman (via Stockholm) kautta New Yorkiin Yhdysvaltoihin. Kirje on sensuroitu Suomessa, Saksassa ja Yhdysvalloissa – eli kulkenut ilmeisesti Saksan ja Portugalin kautta. Kemiallisen sensuurin jälkiä näkyvissä. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 1.7.1945 4,50mk. Kirje on kulkenut, vaikka se on joutunut sensuuriin ja Saksa oli julistanut Yhdysvalloille sodan loppuvuodesta 1941.
Yllä: Helsingistä 11.11.1943 Bronxiin, New Yorkiin, USA:n lähetetty kirje. Suomen, Saksan ja USA:n sensuurit – Saksan sensuuri ei ole tavanomainen Ab vaan Lb; en tiedä mitä Lb tarkalleen ottaen tarkoittaa b viitannee Berliiniin, mutta onko L ”luftwaffe” eli Luftwaffen eikä Wehrmachtin sensuuri vai mitä se mahtaa tarkoittaa… Kulkenut ilmeisesti Saksan ja Portugalin kautta, mutta hyvin mahdollista, että Italian kautta – sillä Italiasta kulki USA:n laivaliikenne Genovasta. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 1.7.1945 4,50mk. Kirje on kulkenut, vaikka se on joutunut sensuuriin ja Saksa oli julistanut Yhdysvalloille sodan loppuvuodesta 1941. Näitä tällaisia USA:n kulkevia tavataan (kuten ylläkin saattaa nähdä) jonkin verran, asia on kiinnostava, sillä Saksa ja USA olivat tosiaan sodassa keskenään – en keksi muuta selitystä näille, kuin sen, että Saksalaiset pitivät suomalaisia sen verran arvossa, että antoivat kirjeiden kulkea USA:n – Englantiin ei posti vastaavasti kulkenut lainkaan! 
Yllä: Kirje 20.3.1943 Tampereelta Geneveen Sveitsiin. Sveitsi säilyi puolueettomana koko sodan ajan ja sinne kirjeposti kulki lähes keskeytyksettä. Sensuurin tarkastama. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 1.7.1945 4,50mk.
4½mk sininen merkki on singlenä hyvä kohde, myöskään muilla postitteilla sitä ei tule ylenkatsoa. Tämä pätee erityisesti ns. ”myyntiajan puitteissa” tapahtuneisiin muihin käyttöihin, eli ajanjaksoon 1.10.1942 – 1.7.1945.
Yllä: Helsingistä 21.12.1943 Köpenhaminaan Tanskaan lähetetty kirjattu lentokirje, 4½mk sininen tupla, yhteensä 9mk. Suomen ja Tanskan sensuurit. Taksa: Kirje (-20g) pohjoismaihin 1.10.1942 – 30.6.1945 3,50mk, lentolisä pohjoismaihin (2,00mk/20g) 1.10.1942 – 30.9.1957, kirjaaminen kotimaassa ja Pohjoismaihin 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk, yhteensä 9,00mk. (Lisätty 31.7.2014)
Yllä: Lentokirje, jolla 4½mk merkki kirjeen maksuna ja toinen kappale yhdessä 3½mk oliivin merkin kanssa maksamassa lentotaksaa lyhyenä yhdeksän päivän 19.-27.2.1945 taksa-aikana. 22.2.1945 Englantiin Blackwelliin Tampereelta kulkenut lentokuori (<10g). Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 1.7.1945 4,50mk, lentolisä Englantiin (4mk/5g) 19.-27.2.1945 10g kuori, yhteensä 12,50mk. 
Yllä: Lentokirje 9.1.1943 Iistä Köpenhaminaan laivalle SS Liisa. Suomen ja Tanskan sensuuri. Saapunut Köpenhaminaan 14.1.1943. 4½mk sininen ja 1mk oranssi, yhteensä 5½mk. Eteenpäinlähetetty Tanskassa. Taksa: Kirje (-20g) pohjoismaissa 1.10.1942 – 30.6.1945 3,50mk, lentolisä pohjoismaihin (2,00mk/20g) 1.10.1942 – 30.9.1957, yhteensä 5,50mk.
Yllä: Lentopikakirje 23.11.1943 Helsingistä Tukholmaan Ruotsiin, jonne saapunut 24.11.1943. Suomen sensuurin avaama. M30 4½mk sininen ja 7mk postitalo, yhteensä 11½mk. Taksa: Kirje (-20g) pohjoismaissa 1.10.1942 – 30.6.1945 3,50mk, lentolisä pohjoismaihin (2,00mk/20g) 1.10.1942 – 30.9.1957, kirjeen pikalisä pohjoismaihin (sama kuin kotimaassa) 1.9.1942 – 30.6.1945 6,00mk, yhteensä 11,50mk.
Käyttö kotimaan postitteilla oli luonnollisesti sallittu koko M30 käyttöajan loppuun saakka ja merkkiä onkin käytetty pakettikorteilla ja postiennakkolomakkeilla jonkin verran, mutta siis erityisesti postitoimistoissa virkailijoiden toimesta. Yksityinen käyttö varsinaisen käyttöajan jälkeen on ollut verraten vähäistä; tämä siis tarkoittaa sitä, että yleisö ei ollut tätä merkkiä ostanut omiin varastoihinsa.
Yllä: Kirje kotimaassa 11.6.1944 Joensuusta Jyväskylään. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk. Ylitaksa 1mk!
Yllä: II painoluokan paketti 24.2.1944 Oulusta Puolangalle, paino ollut 1,3kg. 4½mk sininen pari. Taksa: Paketti (1-3kg) 1.9.1942 – 30.6.1945 9,00mk.
Yllä: Kirjattu kirje 8.4.1946 Joensuusta Kiuruvedelle M30 4½mk sininen pari ja 3½mk oliivi pari, yhteensä 16mk. Taksa: Kirje (-20g) 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, kirjaaminen 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, yhteensä 16,00mk. 
Yllä: Kirjattu postiennakkopaketti 16.10.1946 Kajaanista Puolangalle. Paino 3,4kg, postiennakkomäärä 2740mk. 2kpl 4½mk sininen ja 15mk olavinlinna pari, yhteensä 39mk. Taksa: Paketti (3-5kg) 16.1.1946 – 31.12.1946 25,00mk, postiennakko (-5000mk) 16.1.1946 – 31.12.1947 6,00mk, kirjaaminen 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, yhteensä 39,00mk. 
Yllä: ”Palanut painotuote” Helsingistä 23.12.1950 Sandkullaan. Täysin sininen lähetys, 2½mk sininen ja 4½mk sininen, yhteensä 7mk. Taksa: Painotuote (-50g) 1.7.1950 – 31.12.1951 7,00mk. Myöhäinen merkin käyttö.
Kuinka vaikea kohde 4½ sininen oikeataksaisena singlenä sitten oikeastaan on? Tämä varmasti saattaa askarruttaa joitakin lukijoita – vastaus tähän on, että kohteen vaikeus on vähentynyt vuosien saatossa; aiemmassa kirjoituksessa todetaan, että 4½mk sinisten singlenä lähetettyjen ulkomaankirjeiden arveltiin 70-luvulla olevan äärimmäisen harvinaisia, mutta kohteita on kuitenkin tullut esiin niin paljon, että niiden hinta on laskenut huomattavasti – Mikko Ossa kirjoittaa Keräilyuutisissa 6/2011, että aikoinaan yksin sinisellä 4½mk:n merkillä kulkeneista taksanmukaisista ulkomaankirjeistä maksettiin jopa 3000-4000mk kappale (nykyrahassa yli 500€); näistä ajoista hinnat ovat laskeneet huomattavasti. Saman ”kovien kohteiden” vaihtumisen huomioi myös Hannu Kauppi Filatelistissa 6/2006.
Hyväkuntoisia ja leimaisia 4½mk singlejä on nähty huutokaupoissa noin sadan euron lähdöillä, loistoleimainen oikeataksainen kiinnostava lähetys kiinnostavaan maahan on kuitenkin huomattavan kallis kohde, mikäli sellainen jostain löytyy. Suttuleimaisen Yhdysvaltoihin v. 1942 menneen kohteen, joka on ylempänä näkyvissä, huusin 2014 huutokaupasta hintaan 40€ (pohjahinnalla) – mielestäni se oli edullinen ja olin hieman yllättynyt, että kukaan muu ei siitä huutanut.
Olen konkarikeräilijöiltä silloin tällöin kysellyt millä heillä myynnissä olleet 4½mk singlet lähtisivät mukaani ja hinnoittelu on ollut ajoittain jokseenkin kosmista (pyynnit 200 – 250€) – kyseiset kohteet jäivät herrojen haltuun. Itse näkemiäni kohdemaita 4½mk singleille ovat ylläkin nähdyt USA ja Sveitsi, mutta myös Belgiaan menneen kohteen olen nähnyt.
*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, 2012 Helsinki
**Suomen postimerkkien käsikirja, osa IV, Suomen Filatelistiliitto ry, Helsinki 1969