Yllä: 2mk sininen kirjeellä 15.8.1931 Paraisilta Buenos Airesiin Argentinaan. Takana saapumisleimat. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.
UPU:n eli kansainvälisen postiunionin (Union Postale Universelle) suositukset postimerkkien väreille liittyivät merkin pääasialliseen käyttötarkoitukseen, eri värit ”tarkoittivat” suosituksissa eri tarkoituksia. Sininen ulkomaan kirjettä, punainen ulkomaan postikorttia ja vihreä painotuotteita varten. Ensimmäinen mallin 1930 sininen leijonamerkki ja siis ulkomaan kirjeelle tarkoitettu merkki on M30 ensimmäisessä sarjassa julkaistu 2mk mustansininen. Merkki ilmestyi 2.1.1930 ja sopi käyttötarkoitukselleen, eli ensimmäisen painoluokan ulkomaankirjeelle 30.11.1931 asti, jolloin ulkomaan kirjetaksa nousi (ensimmäisen painoluokan osalta 2½:n markkaan).
Yllä: Numeropalat kaikista kolmesta 2mk mustansinisen tilauserästä 174 (11-1929), 201 (19-1930) ja 220 (05-1931).
2mk mustansinistä painettiin kolmessa tilauserässä (174,201 ja 220) 12 miljoonaa kappaletta, väriltään kaikki tilauserät ovat hyvin samanlaisia, kuten ylläolevasta kuvasta voidaan nähdä. Kauppi mainitsee, että viimeinen tilauserä olisi aavistuksen vaaleampi kuin kaksi aiempaa. Kuten keskimmäisestä numeropalasta voidaan nähdä on leimojen tekstien lukeminen tällä merkillä vaikeaa, koska itse merkki on niin tummalla värillä painettu. Kaikki 2mk mustansiniset on painettu lumppupaperille. Merkeissä on käytetty Liimaa 1, eli arabikumiliimaa; tätä tunnetaan erilaisissa muodoissa, paksuna halkeilevana, ohuena tasaisena ja paksuna raidallisena – vähän kellertävä liima siis.
Yllä: Joitakin 2mk mustansinisen kuvakevirheitä näytiksi. Merkillä on helppoa löytää kuvakevirheitä, koska väri on niin tumma. (Lisätty 9.2.2014)
Kauppi* kertoo kirjassaan, että merkistä löytyy mm. kaksoishammastettuja (kuvakin hänen kirjassaan tällaisesta on) ja hammastesiirtymiä ja kuvakkeen siirtymiä – erona näissä siis on, että hammastesiirtymä aiheuttaa merkkikoon muuttumisen, kun taas kuvakesiirtymä kuvan kohdistuksen ”epäonnistumisen” oikean kokoisille merkeille. Pieniä siirtymiä lukuun ottamatta erikoisuudet ovat kohtalaisen vaikeita löytää.
Yllä: Kirje 22.11.1931 Helsingistä Shanghaihin Kiinaan. Kulkenut Siperian kautta (Via Siberia). Takana 1931 joulumerkki ja Shanghain saapumisleimat 10.12.1931, ollut matkalla siis lähes parikymmentä päivää. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk. Vastaanottaja Suomen Shanghain Konsuli.
Yllä: Kirje Tampereelta 16.6.1931 Shanghaihin Kiinaan, Takana saapumisleimat. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk. Vastaanottaja Suomen Shanghain Konsuli. 
Yllä: Kirjeen etusivu Helsingistä 3.6.1931 Huddersfieldiin Englantiin. Hieno loistoleimaus. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk.
Ei ole vaikeaa löytää 2mk mustansinistä yksin (ns. singlenä) käyttötarkoitustaan vastaavalla ulkomaan kirjeellä. Tästä johtuen näyttelykokoelmaa rakennettaessa nouseekin kohdemaan ”arvo” suuremmaksi, eli tätä merkkiä esiteltäessä tulisi kohdemaa mielellään olla joku muu kuin esimerkiksi Saksa tai Englanti. Merkki kävi yksinään myös ulkomaan saantitodistukselle ja tämä lienee tarkoitetun käyttöajan puitteissa se ”vaikeampi” lähetyslaji tälle merkille; Kauppi esittelee kirjassaan s. 157 kuvan kera yhtä tällaista kohdetta.
Yllä: 26.11.1930 Raumalta USA:n Washington D.C.:n lähetetty kirje. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk.
Yllä: 20.8.1931 Paraisilta Portsmouthiin Englantiin suomalaiselle laivalle lähetetty kirje, joka on lähetetty 24.8.1931 lähettäjän kirjeen takana ilmoittamaan osoitteeseen Tukholmaan Ruotsiin, jonne saapunut 27.8.1931 ja josta lähetetty Halmsundiin Umeåån. Leimattu 29.8.1931 Håknäs (joka on noin 40 kilometriä Umeåsta Etelään). Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk.
Yllä: Kirje Bulgariaan Sofiaan 15.11.1930 Helsingistä. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk.
Yllä: Kirje 26.3.1931 Helsingistä Florianaan Maltalle. Saapumisleima Valetta 2.4.1931. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk. Vähän harvinaisempi eurooppalainen kohdemaa.
Yllä: Sveitsiin St. Galleniin 15.3.1930 Helsingistä lähetetty kirje. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk.
Yllä: Sveitsiin Baseliin Tampereelta 3.4.1930 lähetetty kirjattu kirje. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk, kirjaaminen ulkomaille 1.1.1922 – 30.11.1931 2,00mk, yhteensä 4,00mk.
Yllä: Kaksi kirjettä Pariisiin, Ranskaan. Leima napsahtanut alemmassa kirjeessä hyvin keskelle merkkiä. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk.
Yllä: Kirje Steinbadiin Tsekkoslovakiaan, leimattu ”Från Finland” ja Tukholmassa. Päivämäärä vaikea nähdä. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk.
Yllä: Kirjattu kirje 18.5.1931 Viipurista Prahaan Tsekkoslovakiaan. 2mk mustansininen pari. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk, kirjaaminen ulkomaille 1.1.1922 – 30.11.1931 2,00mk , yhteensä 4,00mk.
Yllä: Helsingistä 27.7.1930 Karlsruheen Saksaan lähetetty lentokirje. Ilmeisesti kulkenut Hampuriin (Mit Luftpost befördert Hamburg) lentona, josta edelleen lentona Frankfurtiin (Mit Luftpost befördert Frankfurt (Main) 2 Flughafen). Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk, lentolisä Eurooppaan Pohjoismaiden ulkopuolelle 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk, yhteensä 4,00mk. (Lisätty 24.4.2014).
2mk mustansinistä voitiin käyttää toki myös muilla postitteilla, kuin ulkomaan kirjeillä, sinäkin aikana kun ”tarkoituksenmukainen” ulkomaantaksa oli voimassa. Koska 2mk mustansininen oli ainoa 2mk yleismerkki aina siihen asti, kunnes 2mk violetti julkaistiin, oli se hyödyllinen täydennysarvo myös monille lähetyksille.
Yllä: Helsingistä 20.9.1930 Lontooseen Englantiin lähetetty kirjattu toisen painoluokan kirje, edelleen lähetetty Meldonfortiin, Skotlantiin. 2kpl 2mk mustansininen, 1mk oranssi ja 20p vaaleanvihreä, yhteensä 5,20mk. Kuorella briteille tyypillinen sinisellä kosmoskynällä tehty ristaus kirjatun kirjeen merkiksi. Taksa: Kirje (21-125g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 3,20mk, kirjaaminen ulkomaille 1.1.1922 – 30.11.1931 2,00mk, yhteensä 5,20mk.
Yllä: Kirjattu toisen painoluokan kirje 14.2.1931 Helsingistä Pariisiin, Ranskaan. Samat merkit kuorella kuin yllä olevassa kohteessa. Kirje (21-125g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 3,20mk, kirjaaminen ulkomaille 1.1.1922 – 30.11.1931 2,00mk, yhteensä 5,20mk.
Yllä: Kirje Norjaan Tönabergiin 20.8.1931 Helsingistä. Taksa: Kirje pohjoismaihin (-20g) 1.5.1931 – 30.11.1931 1,50mk. Ylitaksa!
Yllä: 2. painoluokan (1kg – 3kg; taksa 7,00mk, 1.7.1924 – 31.8.1942) paketti Västilästä 4.10.1930 Pudasjärvelle. M30 2mk mustansininen, 3kpl 1,50mk violetti ja 40p vihreä sekä M17 10p vaaleansininen, yhteensä 7,00mk. Tyypillinen M17 postitoimiston loppukäyttö.
Yllä: Kolmannen painoluokan paketti Vaasasta 12.12.1930 Hämeenlinnaan, paino 4kg, pakettikortilla kolmirivi 2mk mustansinistä ja 2kpl 1½mk violetti, yhteensä 9mk. Taksa: Paketti (3 – 5kg) 1.7.1924 – 31.8.1942 9,00mk.
Yllä: Asiakirjoja postiennakolla Mikkelistä 7.12.1930 Vehkalahdelle (takapuolella erinomaisen selvä Hamina 9.12.1930 saapumisleimaus). Postiennakkomäärä 120mk. Kaksi kpl 2mk mustansinistä, yhteensä 4mk. Taksa: Postiennakko (101-200mk) 15.1.1926 – 30.4.1931 2,50mk, asiakirjoja (-150g) 15.1.1926 – 30.11.1931 1,50mk, yhteensä 4,00mk.
Yllä: 17.6.1931 Bromarfista Ranskaan, Hotellissa asuvalle Paronitar Aminoffille lähetetty vakuutettu I luokan (<20g) kirje, joka vakuutetuille lähetyksille epätavallisella tavalla on lähetetty useita kertoja eteenpäin. Kirje on lähetetty eteenpäin ainakin kaksi kertaa, kunnes se on löytänyt perille ”Tourist Hotel, Lac Chambon”:iin 26.6.1931. Kirjeen takapuolella on Bromarfin sinetit 5kpl ja useita leimoja ja merkintöjä. Käytetyt M30 merkit ovat 5mk olavinlinna ja 2mk mustansininen leijona. Kirjeen taksa (I lk, <20g) ulkomaille oli (1.10.1925 – 30.11.1931) 2,00mk, kirjaaminen ulkomaille (1.1.1922 – 30.11.1931) 2,00mk ja vakuuttaminen (-300 kultafrangiin saakka) ulkomaille (1.1.1922 – 30.6.1945) 2,00mk. Lisäksi kohteelle on suoritettu ns. vakuutetun lähetyksen laskeminen, jonka taksa on ollut (1.7.1924 – 31.12.1934) 1,00mk. Yhteensä 7,00mk. Kohde on nähtävissä myös vakuutettuja lähetyksiä käsittelevässä artikkelissa.
Yllä: Postiennakkopaketti 15.12.1930 Turusta Rekijoelle Lautelaan (Nykyään Someroa). Ennakkomäärä 416mk, viides postiennakkoluokka. Lomakkeella 2mk mustansininen, 10mk vaaleanvioletti Saimaa ja 50p keltainen, yhteensä 12½mk. Taksa: Postiennakko (401-500mk) 15.1.1926 – 30.4.1931 5,50mk, paketti (1 – 3kg) 1.7.1924 – 31.8.1942 7,00mk, yhteensä 12,50mk. Kosmoskynällä on sutaistu paketin paino, näyttää aluksi neloselta, mutta on sittenkin kakkonen; eli toisen painoluokan paketti.
[kommentti: Yllä olevalla postiennakko-pakettikortilla nähdään 10mk vaaleanvioletti Saimaa. Jostain syystä tämän merkin ympärillä on lähiaikoina (tätä kirjoitettaessa eletään helmikuuta 2014) ollut jonkinlaista ”pöhinää”. Tarkoitan tällä sitä, että ”joku on jossain” tajunnut, että tätä merkkiä on painettu vain 0,6 miljoonaa kappaletta ja, että se tarkoittaa sen olevan vaikeampi kohde kuin vastaava tummanharmaanvioletti merkki. Tämä on johtanut siihen, että lähiaikoina mm. postituoreita vaaleanvioletteja on ilmestynyt myyntiin huutokauppoihin ja yllä nähtävän kaltaisia postiennakko-osoitekortteja ja pakettikortteja merkillä on myöskin myytävänä – niiden (lähtö) hinnat ovat myöskin nousseet. LaPe 2010 antaa postituoreelle vaaleanvioletille hinnaksi kokonaiset 80€ ja numerokuusilolle yli 600€. Kun postituoretta Zeppeliniä voi saada ”katukaupassa” vähän yli viiteen kymppiin on jokaisen itse ajateltavissa näiden luettelohintojen realistisuus. Filatelia on kuitenkin aaltoliikettä ja välillä jotkut merkit nousevat aallon harjalle.]
Varsinaisen käyttötarkoituksensa jälkeen, ulkomaan ensimmäisen luokan kirjeen taksan noustua 2½:n markkaan jatkoi 2mk mustansininen elämäänsä, ja sitä löytyy mielenkiintoisia käyttöjä myös ”tarkoituksen mukaisen” käyttöajan loppumisen jälkeen. Erityisen kiinnostavia näistä ovat Kaupinkin kirjassaan mainitsema 2mk mustansinisen käyttö kotimaan 2mk kirjeen taksalla 1.12.1931 – 31.1.1932, eli aikana ennen kuin 2mk violetti ilmestyi 1.2.1932. Tuona kahden kuukauden pituisena aikana 2mk mustansininen oli ainoa M30 merkki, joka yksin sopi taksalle. Kauppi kirjoittaa kirjeessä ajanjakson olleen kolmen kuukauden mittaisen, mutta todellisuudessa kyseessä on 2kk ajanjakso.
Yllä: Kolme esimerkkiä 2mk mustansinisen käytöstä kotimaan kirjetaksalla ajanjaksona 1.12.1931 – 31.1.1932. Näitä käyttöjä ei ole kovin vaikeaa löytää, yleensä riittää, että pitää silmänsä auki.
Yllä: Toisen painoluokan kirje 17.1.1932 Postivaunusta v.L.-L. Artjärvelle. Kaksi kpl 2mk mustansinistä, yhteensä 4mk. Taksa: Kirje (21-125g) 1.12.1931 – 15.6.1940 4,00mk. 
Yllä: Kirjattu kirje 23.2.1932 Helsingistä Suolahteen, 2kpl 2mk mustansininen, yhteensä 4mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 4,00mk. (2mk violetti oli jo ilmestynyt).
Lisäksi on huomattava, että myös ensimmäisen painoluokan kirje Pohjoismaihin koki 1.12.1931 taksan nousun 2,00mk:aan, joten sama ”ilmiö” ja kahden kuukauden ”kiinnostava” ajanjakso pätee myös tälle taksalle; eli 2mk mustansininen oli myös tälle lähetykselle ainoa yksin postimaksuun sopiva M30 merkki.
Yllä: Helsingistä 27.1.1932 Helsingborgiin Ruotsiin lähetetty kirje, jolla 2mk mustansininen yksin. 1.12.1931 – 31.1.1932 (60pv) 2mk mustansininen oli ainoa yksin taksalle sopiva M30 merkki. Taksa: Kirje (-20g) pohjoismaihin 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk.
Kun kerran ”tälle linjalle on lähdetty” niin todettakoon, että 1.12.1931 ulkomaan kirjetaksa nousi ja uusi ensimmäisen painoluokan (-20g) ulkomaan kirjetaksa oli 2½mk. Tälle taksalle ilmestyi uusi (sininen) 2½mk merkki kuitenkin vasta helmikuun alussa 1932, päivästä ei ole varmuutta (LaPe 2010 mm. ilmoittaa ?.2.1932), ilmestyminen tapahtui ehkäpä samana päivänä kuin kotimaan kirjetaksalle ilmestynyt 2mk violetti ilmestyi. Joka tapauksessa merkki ilmestyi helmikuussa. Tämä tarkoittaa sitä, että 1.12.1931 – 31.1.1932 ei ulkomaan ensimmäisen luokan kirjeelle ollut yksin taksalle sopivaa M30 merkkiä ja taksa täytyi rakentaa olemassaolevista arvoista tämän 60 päivän ajan.
Yllä: Kirje Lontooseen Englantiin 31.12.1931 Helsingistä. Postitukseen käytetty 2mk mustansininen ja 50p/40p vihreä, yhteensä 2½mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. 2kk ajan taksalle ei ollut yksi sopivaa M30 merkkiä ja näin ollen tänä aikana taksa täytyi rakentaa muilla merkeillä.
Yllä: Kirje Duluthiin Minnesotaan, USA:n 2.1.12.1932 Helsingistä. Postitukseen käytetty 2mk mustansininen ja 50p/40p vihreä, yhteensä 2½mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. 2kk ajan taksalle ei ollut yksi sopivaa M30 merkkiä ja näin ollen tänä aikana taksa täytyi rakentaa muilla merkeillä. Kirje on palautettu, koska vastaanottajaa ei ole löydetty ”Returned to writer, unclaimed from Duluth Minn.” Useita Duluthin leimoja: 5.2.1932 ilmeisesti saapumisleima, 6.2.1932 Duluth Minn. gen. del. (general delivery – yleinen postinkanto) ja 9.2.1932 ilmeisesti takaisinlähetyksen leima. Kohteen kunto on kamala, mutta kun sitä olen näin mehustanut se vaikuttaakin äkkisiltään ihan hienolta 😉
Vaikka ns. aika on lyhyt eivät nämä yllä olevat lähetykset ole mitenkään erikoisen vaikeita tai kummallisia kohteita; tuona aikana on kulkenut tuhatmäärin kirjeitä ulkomaille. Tämä on kuitenkin osoitus siitä, että edullisempiakin ja yleisempiäkin kohteita voi ”mehustaa” olemalla perillä tällaisista asioista – jokaisen kohten ei tarvitse maksaa paljon ollakseen kiinnostava!
[Kommentti: Joskus keräilijät eivät ”tykkää” siitä, että tällaisia lyhyitten taksa-aikojen kommervenkkejä ”paljastetaan” ja silloin he kommentoivat mielellään, esim: ”Mitä sä sellaisia paljastat, pidä omana tietonasi”. Olen näissä asioissa sitä mieltä, että mitä enemmän tietoa postihistorian harrastuksesta on saatavilla, sitä kiinnostavammaksi se muodostuu ja sitä kautta ehkäpä harrastus saa lisää harrastajia. Filatelisteilla ei ole yleensäkään varaa olla liian ”nökönuukia” tai ylivarovaisia minkään harrastukseen liittyvän tiedon levittämisessä ja saataville asettamisessa, sillä mitä useampi tietää sen paremmin kauppa käy ja sen paremmin myös omat kohteet saa järkihintoihin myytyä. Uskon, että se minkä kertomalla häviää, vähintään saman myös voittaa. Lisäksi, kun tiedän, että kaikenlaisia taksa-asioita on ”miljoona” erilaista ei kukaan niitä muista kaikkia ja on aina mahdollisuus tehdä löytöjä 😉 ]
*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012